Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos paheksuu porvarihallituksen löysää finanssipolitiikkaa hallituksen lisätalousarvioesityksessä. Hallitus päätti tänään vuoden 2018 ensimmäisestä lisätalousarviosta, jossa tehdään 381 miljoonan euron määrärahalisäykset valtion tämän vuoden talousarvioon.

”Vielä syksyllä hallitus arvioi täydentävässä talousarvioesityksessään, että vuonna 2018 on käytettävissä 300 miljoonan euron lisäbudjettivaraus. Nyt hallitus huiski jo ensimmäisessä lisätalousarviossa reilusti yli omien suunnitelmien – yhteensä 381 miljoonaa euroa määrärahalisäyksiä. Hetkellinen voimakas talouskasvu näyttää häikäisevän hallituksen kykyä nähdä talouden kokonaiskuvaa”, sanoo Vuornos.

”Maailmantalous elää globaalin noususuhdanteen viimeisiä vetoja ja Italian hallituskriisi tuo kupruja euroalueen vakauteen. Vaikka hallituksen kausi loppuukin vuoden päästä, ei Suomen taloudenpitoa voi katsoa vain hallituskausi mielessä. Nyt jos koskaan olisi tärkeää tasapainottaa taloutta, purkaa rakenteellista alijäämää ja tehdä rakenneuudistuksia. Sen sijaan vaalibudjetointi näyttää alkaneen jo kevään lisätalousarviossa”, jatkaa Vuornos.

Kokoomusnuoret pitävät osaavan työvoiman saatavuuteen panostamista lisätalousarviossa järkevänä, sillä se tukee talouskasvua. Sen sijaan monilta muilta osin lisäbudjetti näyttää riistäytyneen vastuuttoman taloudenpidon puolelle.

”Yli 40 miljoonan euron liikenneinvestoinnit, 35 miljoonan euron panokset maatalouden toimintaedellytyksiin sekä lukuisat muutamien miljoonien eurojen lisäykset kertovat karua kieltä siitä, että vaaleja kohti mennään. Esimerkiksi maatalouden lisämäärärahoille ei ole mitään muuta perustetta kuin Keskustan edunvalvonta. Viljelysäät Suomessa ovat olleet ennätyslämpimät jo toukokuussa, mutta silti rahoituksen lisäys on samaa luokkaa kuin aikasempien vuosien maatalouden kriisipaketeissa. Täysin järjetöntä”, tuhahtaa Vuornos.

”Talouden kasvaessa houkutus erilaisiin budjettilisäyksiin on varmasti suuri, mutta eikö olisi syytä ensin pysäyttää velkaantuminen ja yrittää vaikka jopa hieman lyhentää velkaa, ennen kuin rahoja lähdetään hassaamaan lisäbudjetteihin? Suomen valtion velka on miltei kaksinkertaistunut vuodesta 2008, eikä vastaavaa kriisipuskuria tulevaisuuteen enää ole. Olemme lirissä, kun taantuma seuraavan kerran iskee Suomeen. Sen ehkäisemisen pitäisi olla hallituksenkin prioriteettilistan kärjessä”, jatkaa Vuornos.