Kokoomusnuoret

Maahanmuuttajien työllisyysaste on nostettava 70 prosenttiin

Tiedote

Kokoomusnuoret vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan kirjausta maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseksi 70 prosenttiin. 2000-luvun puolenvälin jälkeen maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut noin 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin kantaväestön työllisyysaste*. Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornoksen mukaan tulevan hallituksen tulisi keskittyä nostamaan erityisesti pakolais taustaisten maahanmuuttajien työllisyysastetta, sillä se on kaikista heikoimmalla tasolla.

”Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on äärimmäisen tärkeä tavoite niin maahanmuuttajien kuin suomalaisen yhteiskunnankin näkökulmasta. Työn tai opiskelun takia maahan muuttaneiden työllisyysaste on jo tällä hetkellä kantaväestöä korkeammalla tasolla. Meidän tulee pystyä nostamaan myös pakolaisuuden tai perheen takia muuttaneiden työllisyysastetta merkittävästi nykyistä korkeammalle”, sanoo Vuornos.

”Maahanmuuton kestävyyden näkökulmasta maahanmuuttajien työllisyysaste pitäisi saada huomattavasti lähemmäs kantaväestön työllisyysastetta. On tietysti ymmärrettävä, että esimerkiksi kielitaidon puute tai pakolaisuuden taustalla olevat traumat saattavat vaikeuttaa työllistymistä, mutta se ei anna syytä olla tavoittelematta parempaa työllisyyttä”, jatkaa Vuornos.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornoksen mukaan työllisyystavoitteen asettaminen 70 prosenttiin pakottaisi seuraavan hallituksen pohtimaan radikaalejakin keinoja maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseksi. Vuornos väläyttää esimerkkeinä palkkajoustoa ja pakollista varhaiskasvatusta.

”Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseksi Suomeen tulisi lanseerata ”sisäänheittotyö”. Se voisi tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajan, jonka kielitaito tai osaaminen ei ole vielä riittävällä tasolla, voisi palkata ensimmäiseen työsuhteeseen 70-80 prosentin palkalla vuoden määräajaksi. Mallilla ei pidä muodostaa kahden kerroksen työmarkkinoita, ja siksi se olisi rajattu erityisiin ehtoihin, ensimmäiseen työsuhteeseen ja vuoden määräaikaan. Ensimmäinen työpaikka on ainoa keino pysyvään työllistymiseen, ja siksi sen löytymiseen on syytä panostaa”, sanoo Vuornos.

”Toinen mahdollinen keino voisi olla pakollinen varhaiskasvatukseen osallistuminen maahanmuuttajataustaisille lapsille esimerkiksi 2-vuotiaasta lähtien. Tällä voitaisiin taata se, että maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat riittävän kielitaidon jo ennen koulua. Samalla vapautettaisiin huomattava määrä maahanmuuttajataustaisia vanhempia koulutus- ja työllisyystoimenpiteiden piiriin”, sanoo Vuornos.

Kokoomusnuoret peräävät laajaa yhteiskunnallista keskustelua maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisesta.  ”Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä. Sillä torjutaan kasautuvaa huono-osaisuutta ja sen periytymistä. Suomen kannalta maahanmuuttajien korkeampi työllisyysaste helpottaisi myös yhteiskunnan tärkeiden palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamista korkeampien verotulojen muodossa”, sanoo Vuornos.

”Työllisyysasteen nostamisessa on kyse myös maahanmuuton hyväksyttävyydestä. Korkeampi työllisyysaste kumoaisi ennakkoluuloja ja vähentäisi aineksia vastakkainasetteluun maahanmuuttajia kohtaan. Tämä olisi varmasti kaikkien etu”, päättää Vuornos.

*Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta 12/2017
(http://julkaisut. valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/160396/RAP2017_ 27.pdf?sequence=1&isAllowed=y)