Itämerentalo Ruoholahdessa tarjosi aurinkoisena päivänä valoisat näköalat Helsingin kehityksen kannalta kolmeen keskeiseen kohteeseen: Jätkäsaaren uuteen asuinalueeseen, Helsingin risteilysatamaan ja Lauttasaaren täydennysrakentamisalueelle.

Hyvien tarjoilujen lisäksi päivästä jäi käteen monta aihiota uusiksi poliittisiksi avauksiksi Helsingin kaupungin kehittämiseksi.

Kaupunkiseminaarissa kuultiin poliittinen tilannekatsaus kaupunginvaltuustosta, hyvä selostus Kokoomuksen poliittisesta vaikuttamisesta kuntapolitiikassa, monipuolinen avaus asunto- ja kaavatuotannon tilanteesta Helsingissä ja vihreiden poliitikkojen näkemyksiä eri polttavista kaupunkipolitiikan kysymyksistä.

Kaupunkipoliitikot hoitavat niin isoja kuin pieniä asioita

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov kuvasi valtuuston poliittisia voimasuhteita ja avasi poliitikon roolia kaupungin asioiden hoitamisessa käytännössä arjen tasolla. Elävimpänä esimerkkinä poliittisen päätöksenteon tärkeydestä Sazonov toi esiin liikuntahankkeen, jossa rakennetaan tai kunnostetaan yhteensä 11 kuntoporrasta kaupungin eri mäille.

Virkamiesesityksessä hanke kaavailtiin toteutettavaksi vasta vuosien 2020-2030 aikana. Poliitikot kuitenkin päättivät, että kaikkien rakentaminen aloitetaankin jo vuonna 2020 ja rahoitus asiaan varataan jo tälle vuodelle. 

”Kaupunkipoliitikkojen tehtävänä on pitää huolta, että myös pienet asiat hoituvat, että ei tarvitse odottaa kahdeksaa vuotta kuntoportaita, kun jäykkä, 4,8 miljardin euron organisaatio ei taivu niitä rakentamaan”, Sazonov kuvasi.

Samanlainen huolenpitovastuu poliitikoilla on niin koulujen remonteissa, terveyskeskusten toimivuudessa kuin myös keskustan elinvoimaisuudessa.

Poliittiseen vastamyrskyyn joutunutta maanalaista kokoojakatua Sazonov kommentoi muistuttamalla, että autoilun ideologisella vastustamisella ei voida kestävästi kehittää kaupunkia. Myös keskustan elinvoimaisuudelle toimiva katuliikenne on tärkeää.

”On herkkä paikka, ettemme tee keskustasta turisti- ja hallintokeskusta. Keskustassa pitää voida käydä ja elää”, Sazonov sanoi.

Talouspolitiikka avaimena kuntavaalivoittoon

Kokoomuksen kunta- ja kaupunkipolitiikan verkoston puheenjohtaja ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio piti koholla kestävän taloudenpidon asemaa. Raution mukaan sen on aina tultava ykkösenä, koska se on väline muutokselle sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman kasvulle.

Talouskysymys on tällä hetkellä korostunut suomalaisten elämässä. Kunnan tarjoamat palvelut ja kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat näkyvimmin ihmisten elämään, ja juuri kuntien taloustilanne on Suomessa historiallisen heikko. Enää Helsingin talous Suomen kunnista on hyvissä kantimissa.

Tulevissa kuntavaaleissa Kokoomuksella on Raution mukaan tässä paikka ottaa vaalivoitto vastaamalla äänestäjien huoleen taloudenpidosta. Politiikan teon tavoista Rautiolla oli myös sanottavaa.

”Käytännön ratkaisujen tarjoaminen politiikan ongelmiin on kaikista oleellisinta. Toisten syyttely ja osoittelu on turhaa. Edistyksen ja sivistyksen kannalta on tärkeää sietää ja tuoda yhteen eriäviä mielipiteitä”, Rautio lausui.

Paneelikeskustelu suositti lisää töölöä

Seminaarin päätapahtumana oli paneelikeskustelu asuntorakentamisesta Helsingissä. Keskustelijoiksi kokoomusnuorten iloksi olivat saapuneet Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Risto Rautava, Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen ja Suomen vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa. Paneelikeskustelussa lähdettiin liikkeelle tarkastelemalla sitä, onko Helsingissä asuntojen osalta tarjontaongelma ja millainen.

Virkamiehenä Manniselta saatiin paneelikeskusteluun odotetusti viiltävän teräviä faktoja maankäytön ja rakentamisen tilasta Helsingissä. Vuoden 2019 asuntotuotantotavoitteeseen, 7 000 uuteen asuntoon, on ennakkotietojen mukaan mahdollista päästä, ja asuntorakentamisen osalta vuosi 2019 oli Helsingissä ennätysvuosi. Viime vuosina uudet asuinalueet, kuten Jätkäsaari, Kalasatama ja Keski-Pasila, ovat olleet suuressa roolissa asuntotuotannossa.

Uusia asuinalueita on onnistuttu kaavoittamaan ja rakentamaan, vaikka kaavoittaminen ei aina olekaan helppoa. Kaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö on hyvin laajaa ja moninaista sekä oikeuden päätösten perusteella myös monitulkintaista. Muiden muassa kaupunkibulevardien ja Östersundomin suunnitelmat ovat olleet vastatuulessa hallinto-oikeudessa.

Uusien asuinalueiden valmistuttua tulevaisuudessa häämöttää tilan loppuminen. Nousee suureksi kysymykseksi, minne sitten rakennetaan. Tähän luonnollisena vastauksena panelisteilta tuli olemassa olevia asuinalueita täydentävä ja tiivistävä rakentaminen. Myös korkeampi rakentaminen on vaihtoehto, mutta Rautavan mukaan ei liian korkea.

”Turhan korkeaksi tätä kaupunkia ei pidä rakentaa. Tarvitsemme lisää ”töölöä”, umpikortteleita ja kantakaupunkimaista rakentamista. Siihen voidaan laittaa pari kerrosta korkeampaa, mutta ihmisen mittakaava pitää säilyttää”, Rautava linjasi.

Helsingissä vuokrat ovat nousseet voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja vuosina, mutta erityisesti ne ovat nousseet ydinkeskustan ykkösalueella. Asuntosijoittajia edustava Viljamaa muistutti ison tekijän tässä olevan Helsingin maantiede, joka rajoittaa tarjolla olevaa rakennusmaata.

”Jos Kolmen sepän patsaalle asetetaan harpin kärki ja piirretään siihen ympyrä, jonka säde on kymmenen kilometriä, sen ympyrän alasta ainakin puolet on merta”, Viljamaa kuvasi.

”Maa-alaa on keskustan ympärillä niukasti tarjolla.”

Rautava totesi rakennusmaan riittävyyteen pilke silmäkulmassaan, että maanalaisen kokoojakadun tunnelista olisi saatu kiviainesta niin paljon, että Helsingin rannoille olisi saatu kymmeniä hehtaareja uutta maata.

Helsingin verrokkikaupunkeihin Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja ehkä myös Berliiniin verrattuna Viljamaan mukaan asuntopolitiikassa on onnistuttu hyvin. Erona on se, että näissä kaupungeissa on tehty ”liikaa” asuntopolitiikkaa.

Kaupunkiseminaarin aikana yleisesti viitattiin monesti markkinoiden toimivuuden tärkeyteen, jossa vuokrasääntely ja rakentamisen ohjaaminen rajoituksilla häiritsevät tarjontaa ja asumistuki ja vaillinaiset liikenneratkaisut kuumentavat kysyntää. 

Yhteistä maaperää vihreiden kanssa

Seminaaripäivän päätti kahden toisesta poliittisesta leiristä olevan poliitikon haastattelu. Varavaltuutettu Sameli Sivonen ja toiminnanjohtaja Jesse Kareinen saapuivat Vihreistä virkistämään mielipiteillään kokoomusnuoria. Näkökulmasta riippuen haastattelua olisi toki voinut kutsua haastamiseksi tai vaikka grillaamiseksi.

Yhteistä maaperää seminaariyleisön kanssa löytyi arvioissa uusien asuinalueiden rakentamisen onnistumisessa. Kalasatamassa puuttuvat liiketilat rakennuksien kivijaloista, ja Jätkäsaaren rakennukset jäivät muutamaa kerrosta turhan mataliksi pitkälti parkkipaikkanormin takia.

Kesäisin esteettiseksi ja piknikillä istuville kaupunkilaisille myös konkreettiseksi pysyväisongelmaksi on muodostunut valkoposkihankien ulosteet puistoissa. Kokoomusnuorten pohjaehdotuksen vastaisesti vihreät eivät halunneet alkaa harventaa hanhikantaa, tappaa eläimiä. Puistojen siistimiseksi Sivonen tarjosi puistojen nurmikoista luopumista, jotka houkuttelevat hanhia, ja nurmikoiden kasvattamista niityiksi.

”Puistoon voi suunnitella myös esimerkiksi niityn, joka ei houkuttele hanhia ja on biodiversiteetiltään monipuolista. Laajat nurmikentät ovat kaikuja 1800-luvun yläluokan mieltymyksistä”, Sivonen kertoo.

Vertti Niemi

Kirjoittaja on Stadin Kokoomusnuorten puheenjohtaja.