Talouspoliittinen verkosto

Talouspoliittinen verkosto: Kanadan malli Suomeen- osavaat maahanmuuttajat osaksi työvoimareserviä.

Kannanotto Tiedote

Kanadan malli Suomeen- osavaat maahanmuuttajat osaksi työvoimareserviä

 

Tällä hetkellä Suomi kärsii pahasta osaaja- ja työvoimapulasta. Työnantajat raportoivat haasteistaan täyttää avoimia vakansseja ja olennaisimmiksi syiksi listataan sekä hakijapula, että riittämätön osaaminen. Olisi täten luonnollista, että poliittinen ilmapiiri suhtautuisi olosuhteisiin nähden positiivisesti ulkomailta Suomeen tuleviin, ahkeriin osaajiin – mutta näin ei ole.

Surullinen esimerkki epäsuopeasta suhtautumisesta tulee esiin 7.5.2022 ilmestyneessä YLE:n artikkelissa, jossa kerrottiin siitä, kuinka ghanalainen Muhammed Musah, 38, sai kielteisen turvapaikkapäätöksen epäilyttävän suurien tulojen perusteella. Nämä “epäilyttävät tulot” olivat Wolt-kuskina toimimisesta ansaitut keskimäärin 5632 euroa kuukaudessa. Ennen Wolt-kuskin uraa Musah oli asunut Suomessa opiskellen Itä-Suomen yliopistossa kemian maisteriksi. Oman alan töitä ei tahtonut löytyä, joten Musah päätti alkaa ahkeroimaan leipänsä eteen tehden töitä keskimäärin 12 tuntia viitenä päivänä viikossa. Tästä ahkeruudesta palkkioksi Musah sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. 

Jatketaan toisella esimerkillä – liian pienetkin tulot ovat ongelma Suomessa oleskelun kannalta, vaikka niillä tulisikin itse toimeen. Tällaisesta tapauksesta uutisoitiin Hämeen Sanomissa 2.2.2022: yrittäjä karkotettiin perheineen maasta, koska tulot olivat alle oleskelulupaan vaadittavan rajan.  Hämeen Sanomia lainaten: “Moni suomalainen yrittäjä ansaitsee vähemmän kuin Selahattin Kusilta vaadittiin perheensä pysyvän oleskeluluvan saamiseksi. Perheen kuudesluokkalainen poika on käynyt koko koulunsa Suomessa, eikä osaa lukea tai kirjoittaa turkiksi. Karkotuspäätöksen mukaan se ei ole ongelma, eikä perheellä ole siteitä Suomeen.” 

Edellä mainittu tulojen koosta rankaiseminen on kuvaava esimerkki suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ongelmasta – Suomessa ei kannusteta ahkeraan työhön eikä yrittämiseen, eikä sitä myöskään arvosteta. 

Ylipäätään yhteiskunnassamme keskustelu keskittyy työperäisen maahanmuuton sijaan lähes kokonaan humanitaariseen maahanmuuttoon ja pakolaisvirtoihin, eli lähinnä joko niiden kannattamiseen tai vastustamiseen. Eikö tärkeämpää olisi keskittyä siihen, että Suomeen muuttavat tai pakenevat saisivat olla aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa elättäen itsensä erilaisen elinkeinoharjoittamisen parissa?

Tulojen rajoittamisen lisäksi toinen tyypillinen tapa rangaista ihmisten ahkeruutta on kansainvälisten opiskelijoiden työtuntien rajoittaminen opiskelun ohella. Suomalaisiin opiskelijoihin verratessa on olennaista myös huomioida se, että kansainväliset opiskelijat eivät saa sosiaaliturvaa ja joutuvat maksamaan opintonsa omasta pussista, joten työssäkäynti on monelle välttämätöntä. Olisikin kannattavampaa kannustaa tätäkin kohderyhmää töihin ja integroitumaan yhteiskuntaan työelämän kautta jo opiskeluiden aikana, eikä päinvastoin rankaista ahkeruudesta.

Eräs ratkaisu ongelmaan voisi olla, että Suomi uudistaisi maahanmuuttopolitiikkaansa Kanadassa käytettävän mallin mukaiseksi. 

Kanadan mallissa eri yhteisöjen tarjoama vapaaehtoinen kotouttamistoiminta toimii  tehokkaasti. Maahanmuuttajille tarjotaan kotoutumisen tueksi tukipalveluita, kuten lastenhoitoa, kuljetuspalveluita, koulunkäyntiavustajia sekä tulkkausta. Nämä ovat luonnollisesti osoittautuneet erittäin toimiviksi kotouttamisen edistämisessä. Lisäksi koulutusta maahanmuuttajille järjestetään mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi kielikoulutusta voidaan tarjota työpaikalla työvuoron viimeisellä tunnilla kaikille työpaikan maahanmuuttajille. Työnantajat suhtautuvat ylipäätään maahanmuuttoon ja järjestelmään erittäin myönteisesti: “Tarve työvoimalle on suuri eikä ajankäyttö kielikoulutukseen haittaa merkittävästi työntekoa.”

Ulkoministeriön raporttia lainaten: “Vaikka Kanadassakin esiintyy lieveilmiöitä, on moni maahanmuuttoon liittyvä asia hoidettu varsin mallikkaasti. Esimerkiksi maahanmuuttajien radikalisoituminen ei Kanadassa ole vastaavanlaajuinen ongelma kuin Atlantin toisella puolen Euroopassa”.

Kanadan mallin tavoite vastaa pitkälti myös kokoomuksen kantaa maahanmuuttoasioissa. Mallin tavoitteena on pyrkiä juurikin hallittuun maahanmuuttoon, josta suurin osa on työperäistä. Maahan houkutellaan osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, joka olisi Suomelle elinehto tulevaisuutta ajatellen. 

Kokoomusnuoret ehdottaa, että työ- ja opiskelu peräisen maahanmuuton helpottamiseksi byrokratiaa tulee purkaa ja lupaprosessien käsittelyä nopeuttaa. Työvoiman tarveharkinta tulee poistaa ja ulkomaisille opiskelijoille tulee myöntää automaattisesti  työlupa Suomeen heti valmistumisen jälkeen. Lisäksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimakuja tulisi kompensoida ansiotuloverokevennyksin ja viimeisimpänä, hallituksen tulee edesauttaa Kanadan mallin toteuttamista Suomessa.

 

Aleksi Jusslin

Talouspoliittisen verkoston puheenjohtaja

Lisätietoja:

Jusslin Aleksi

Jusslin Aleksi

Talouspoliittisen verkoston puheenjohtaja

aleksi.jusslin@gmail.com