
Talouspolitiikan verkosto | Verotuksen uudistus: enemmän kasvua, vähemmän ohjailua
Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo 17 vuotta. Tämä on rakenteellinen ongelma, joka vaatii kunnianhimoisia ratkaisuja Suomelta. Verouudistukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista parantaa kilpailukykyä ja houkutella investointeja Suomeen. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ja EVA:n esitykset tarjoavat selkeän suunnan: verotuksen tulee olla ennakoitavaa, kasvua tukevaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä.
Ensimmäinen askel olisi yhteisöveron laskeminen 15 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomen yhteisövero (20 %) ei ole enää niin kilpailukykyinen, kun verokannat ovat laskeneet kansainvälisesti. Vuonna 2025 Euroopan yhteisöveron keskiarvo on 21,42 (Veronmaksajien Keskusliitto). EVA:n analyysin mukaan yhteisöveron lasku houkuttelisi Suomeen investointeja ja kannustaisi yrityksiä pitämään toimintonsa täällä. EK:n raportti puolestaan osoittaa, että yhteisöveron lasku kasvattaisi bruttokansantuotetta jopa 3–4 prosenttia ja 5 vuoden jälkeen 0–0,5 %. Vaikka dynaamisia vaikutuksia on vaikea arvioida, maksaa tämä yhteisöveron lasku pidemmällä horisontilla itsensä takaisin (Etlan muistio).
Toinen olennainen uudistus olisi osinkoverotuksen yksinkertaistaminen. Nykyinen järjestelmä, jossa listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkoja kohdellaan eri tavoin, ei ole neutraali. EVA ehdottaa, että osinkotulojen kokonaisverorasitus olisi kaikissa tilanteissa 30 prosenttia, mikä asettaisi ne samalle tasolle pääomatuloveron kanssa. Tämä poistaisi keinotekoisia kannustimia yritysrakenteiden järjestelyyn verohyödyn takia ja parantaisi verojärjestelmän ennakoitavuutta. EVA:n ehdotuksessa verovapaa osuus olisi 41 % ja veronalainen osuus 59 %, joka tekisi verotuksesta neutraalin. EK puolestaan ehdottaa, että osinkoverojen verovapaa osuus olisi 1/3 ja veronalainen osuus 2/3, mikä veisi verotusta neutraalimpaan suuntaan.
Nämä uudistukset kiristäisivät osittain listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta, mutta samalla keventäisi monien yksityisyritysten verotaakkaa. Siirtyminen pois ansiotuloverotuksen piiristä ja yhtiön substanssivaatimuksista tekisi järjestelmästä selkeämmän ja neutraalimman. Muutoksesta kärsisivät yhtiöt, joiden osingot ovat enintään 150 000 euroa ja joiden osingot nettotuloksesta enintään 8 %. Tällaisissa tapauksissa osinko on nykyisin pääosin kevyemmin verotettua, ja jaetun voiton kokonaisverotus nousisi yhteisöveron laskun ja osinkoveron yhdentämisen myötä 26–26,8 prosentista 30,08 prosenttiin (EVA:n analyysi).
Lisäksi pääomatuloverotuksen progressio tulisi poistaa ja verokanta pitää 30 prosentissa, jotta se vastaisi yritysten jakaman voiton kokonaisverotusta. Suomessa pääomatulojen progressiivinen verotus voi ohjata pääomia pois yritystoiminnasta muihin sijoituskohteisiin, mikä voi olla haitallista kansantaloudelle. Yhdenmukainen 30 prosentin verokanta loisi oikeudenmukaisemmat ja kannustavammat puitteet omistajuudelle ja yritysten kehittämiselle sekä tekisi verotuksesta neutraalimman, jolloin se ei vääristäisi pääomien kohdentumista.
Jos yhteisöveroa laskettaisiin 15 prosenttiin, pääomatulon progressio poistettaisiin ja osinkojen verovapaata osuutta kasvatettaisiin 41 prosenttiin, tehden osinkoverotuksesta 17,7 %, verotus muuttuisi neutraaliksi. Tämä tarkoittaisi, että osinkotulojen kokonaisverorasitus olisi sama 30 prosenttia kuin muillakin pääomatuloilla. Otetaan yksinkertainen esimerkki: yritys tekee 100 000 euron tuloksen ja maksaa siitä yhteisöveroa 15 prosenttia, jolloin jäljelle jää 85 000 euroa. Jos yhtiö jakaa tämän osinkoina, osakkeenomistajille jää 70 000 euroa verojen jälkeen. Kokonaisverorasitus muodostuu näin ollen 30 prosentiksi – täsmälleen samalle tasolle kuin pääomatulojen verotus.
Sisarjärjestö Kokoomusopiskelijat nostivat kirjoituksessaan (2025) esiin osinkohuojennuksen ongelmat ja sen, kuinka esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajat hyödyntävät alarajahuojennusta verosuunnittelussaan. Tämä ei ole verojärjestelmän alkuperäinen tarkoitus, ja se vääristää osakeyhtiöiden yhdenvertaisuutta. Verotuksen ei tulisi kannustaa järjestelyihin, joissa osakevaihto toteutetaan pelkästään veroedun saavuttamiseksi. Yllämainituilla uudistuksilla tämäkin ongelma katoaisi.
Verojärjestelmän pitää ennen kaikkea kannustaa kasvuun. Suomi ei voi kilpailla maailmalla korkeilla veroasteilla ja monimutkaisilla verosäännöillä. On aika tehdä rohkeita päätöksiä, joilla varmistamme, että Suomi on houkutteleva paikka yrityksille, investoinneille ja työlle. Kaipaisin rohkeita avauksia myös puolueilta.
Lähteet:
EVA analyysi (2020)
https://www.eva.fi/blog/2020/11/19/nain-yritysten-ja-omistamisen-verotuksesta-tehdaan-kilpailukykyista/
Elinkeinoelämän Keskusliitto (2025)
https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/02/Kasvun-ReStart_EK_02052025.pdf
Veronmaksajien keskusliitto ry (2024)
https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/yhteisoverotus/#b32133cc
Kokoomusopiskelijat (2025)
https://www.kokoomusopiskelijat.fi/ajankohtaista/osakeyhtioiden-verokikkailu-kuriin-huojennetuista-osingoista-luovuttava/
Etla muistiot (2024)
https://www.etla.fi/julkaisut/muistiot/yhteisoveron-lasku-on-arvioitua-kannattavampaa/
Lisätietoja:
Riuttala Viljami
Kokoomusnuorten talouspolitiikan verkoston puheenjohtaja