Tule mukaan
Kokoomusnuoriin!

Nuorten tulevaisuususko on noussut keskeiseksi poliittiseksi huolenaiheeksi Nuorisobarometrin julkaisun jälkeen. Sen mukaan nuorten usko tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen on heikentynyt selvästi 2020-luvulla. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisää tukia ja valtion menoja.

Keskustelu tulevaisuususkon palauttamisesta ei voi juuttua siihen, että mitä nuorille voidaan julkisesta kassasta tarjota. Tulevaisuususko muodostuu aivan muusta kuin valtion tuista. Kokoomusnuoret korostaa, että nimenomaan talouden stagnaatio on myrkkyä tulevaisuususkolle, eikä sitä ratkota tulonsiirroilla nuorille.

Suomen talouskasvu on ollut poikkeuksellisen surkeaa: BKT henkeä kohden on edelleen lähellä vuoden 2008 tasoa ja OECD on toistuvasti arvioinut Suomen kasvun jäävän lähivuosina alle kehittyneiden maiden keskiarvon.

Tulevaisuususkon mureneminen ei johdu siitä, että Suomessa sosiaaliturvan taso olisi matala. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen korkean sosiaaliturvan maa. Sen sijaan ongelma piilee Suomen ja Euroopan talouskasvun puutteessa. Euroalueen kasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä on heijastunut palkkakehitykseen ja työmahdollisuuksiin.

Kun puhutaan heikentyneestä tulevaisuususkosta, puhutaan ennen kaikkea nuorten kokemasta epävarmuudesta työmarkkinoihin ja omaan pärjäämiseen. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys reagoi suhdanteisiin voimakkaammin kuin yleinen työttömyys, ja siksi taantumassa nuorten työttömyysaste nousee selvästi keskiarvoa nopeammin. Nuoret ovat huonon talouspolitiikan alla kaikista haavoittuvaisempia.

Jo kymmeniä vuosia suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on pidetty pohjoismaisella tasolla pelkällä velanotolla. Tässä tilanteessa lisävelka, vaikka sillä rahoitettaisiin nuorille tulonsiirtoja, on silti äärimmäisen epäoikeudenmukaista heille. Myös korkea veroaste heikentää kasvun edellytyksiä, mistä kärsii eniten työmarkkinoiden uusi sukupolvi.

Kokoomusnuoret alleviivaa, että nuoret tarvitsevat uusien tukien sijaan uskon siihen, miten omalla työllä voi vaurastua ja rakentaa hienoa elämää Suomessakin. Näin ollen yhteiskunnassa pitäisi olla paremmat kannustimet ja selkeä näkymä talouskasvuun.

Suomalainen työelämä tarvitsee kansainvälisiä osaajia, mutta keinot ja mittakaava ratkaisevat. Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämät linjaukset työperäisen maahanmuuton voimakkaasta kasvattamisesta lyhyellä aikavälillä herättävät syvää huolta, kun sitä peilaa Suomen tämänhetkiseen talouteen ja työmarkkinatilanteeseen. 

Suomen työmarkkinat ovat tällä hetkellä poikkeuksellisessa tilanteessa. Työttömyys on noussut eri kriisien takia lähihistorian korkeimmalle tasolle. Mittava lisäys 45 000 maahanmuuttajasta suurella todennäköisyydellä kiihdyttäisi työvoiman ylitarjontaa tilanteessa, jossa se on jo ongelma. 

Kokoomusnuoret korostaa, että työperäisen maahanmuuton kehittämisen on perustuttava työmarkkinoiden tarpeisiin, julkisen talouden kestävyyteen ja integraatiokykyyn.

“Maahanmuutto näkyy sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä yhteiskunnan joka nurkassa. Kuten EK on todennut, työhön johtavan maahanmuuton ensisijainen tavoite tulisi olla Suomen etu. Siksi odotamme vielä lisää näyttöä siitä, miten työnantajien hyöty halvemman työvoiman saatavuudesta ei kaadu julkisen talouden tappioksi. Ulkomaalaisilla on koti mihin palata, mutta suomalaisten turvasatama on Suomi”, @marttipaldanius lisää.

Hyvä hallitus! Kysymys kuuluu, miten pääsemme 50 % tavoitteeseen alle 4 vuodessa?

Kokoomusnuoret kehottaa hallitusta harkitsemaan uudelleen korkeakoulutusasteen tiukkaa nostotavoitetta. Vaatimus siitä, että puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä luo korkeakouluille voimakkaan paineen tilastokikkailuun opetuksen laadun kustannuksella. Lisäksi Kokoomusnuoret muistuttaa, että prosentit eivät itsessään luo osaamista, eivätkä tutkinnot yksinään tuo työpaikkoja.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan Kokoomusnuorten verkkosivuilta, linkki myös biosta löytyvässä Linktreessä! 📲

Suomessa käydään parhaillaan keskustelua ydinenergialain uudistamisesta. Kokoomusnuorten mukaan lakimuutoksen yhteydessä tulee arvioida myös nykyinen kielto, joka estää ulkomaisen ydinjätteen loppusijoituksen Suomeen. Jos Suomi kykenee turvallisesti loppusijoittamaan oman ydinjätteensä, ei ole perusteita sille, miksei samaa osaamista voitaisi hyödyntää myös kansainvälisesti korvausta vastaan.

Suomi on maailman edelläkävijä ydinjätteen turvallisessa loppusijoituksessa. Eurajoelle rakennettu Onkalo on ensimmäinen pysyvä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitos maailmassa. Hanke on osoittanut, että Suomessa on sekä tekninen osaaminen, vakaa kallioperä että toimiva viranomaisvalvonta, joiden ansiosta loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisesti kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Kokoomusnuoret näkee, että Suomen ei pidä tyytyä vain omaan käyttöön rakennettuun ratkaisuun. Monilla mailla ei ole geologisia tai poliittisia edellytyksiä rakentaa loppusijoituslaitosta, ja käytetty ydinpolttoaine varastoidaan väliaikaisratkaisuilla.

Kokoomusnuoret näkee tässä erinomaisen mahdollisuuden kehittää Suomelle uusi vientiala: ydinjätteen turvallinen loppusijoitus. Kansainvälisesti loppusijoituksen kustannukset ovat miljoonia euroja tonnia kohden, joten kyse on potentiaalisesti kymmenien miljardien eurojen liiketoiminnasta pitkällä aikavälillä.

Kokoomusnuorten mielestä Suomen ei tule sulkea ovea tältä mahdollisuudelta ideologisista syistä, vaan tarkastella asiaa realistisesti talouden, turvallisuuden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Ydinenergia on keskeinen osa päästötöntä energiantuotantoa, ja myös ydinjätteen turvallinen käsittely on osa vastuullista ilmastopolitiikkaa.

Kokoomusnuoret painottaa, että ulkomaisen ydinjätteen loppusijoituksen salliminen ei tarkoita turvallisuudesta tinkimistä, vaan päinvastoin laittaa maailman ydinjätteen vakaaseen maaperään. Samalla se antaa mahdollisuuden Suomelle nousta maailman johtavaksi ydinjätehuollon osaajaksi. Ydinenergialakia uudistettaessa tulee varmistaa, että Suomella on valmius hyödyntää ainutlaatuista mahdollisuutta talouskasvuun eikä sulkea sitä pois vanhentuneiden linjausten vuoksi.

Vantaan kaupunki uutisoi eilen kieltävänsä burkat ja niqabit peruskoulujen oppilailta. Kokoomusnuorten mukaan päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta keskustelua ei tule rajata vain kouluihin. Jos kasvoja peittävän vaatetuksen katsotaan olevan ristiriidassa tasa-arvon ja turvallisuuden kanssa koulussa, tulisi sen koskea muitakin julkisia tiloja.

Kokoomusnuoret on linjannut jo liittokokouksessaan 2024, että otetaan käyttöön burkakielto turvallisuuden ja naisten oikeuksien edistämiseksi. Kirjaus löytyy voimassa olevasta tavoiteohjelmasta.

Kokoomusnuoret näkee, että suomalainen yhteiskunta perustuu avoimuuteen ja tasa-arvoon. Ihmiset kuuluu kohdata kasvokkain. Kasvoja peittävä vaatetus on ristiriidassa näiden arvojen kanssa.

”Väite siitä, että burkia ja niqabeita ei ole Suomessa ei pidä paikkansa. Vaikka niitä on vielä vähän, on tärkeää antaa heti signaali, ettei tasa-arvoinen ja liberaali yhteiskunta hyväksy ääriuskonnollista käytäntöä, jossa naiset tehdään näkymättömiksi”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Kasvoja peittävän vaatetuksen käyttö julkisessa tilassa herättää myös turvallisuuskysymyksiä. Viranomaisten on voitava tunnistaa ihmiset nopeasti esimerkiksi rikostilanteissa, häiriötilanteissa ja pelastustehtävissä. Kun kasvot peitetään kokonaan, henkilön tunnistaminen vaikeutuu merkittävästi.

Useat Euroopan maat, kuten Ranska, Belgia ja Tanska, ovat ottaneet käyttöön burkakiellon julkisilla paikoilla. Kokoomusnuorten mukaan Suomen ei tule jäädä tässä kehityksessä jälkeen.

”Kasvojen peittämisessä kyse on syvälle juurtuneesta naisia esineellistävästä kulttuurista, ei vapaasta tahdosta. Naisia alistavat uskonnolliset kulttuurit eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaisella naisella tulee olla oikeus elää ilman painetta peittää kasvonsa”, sanoo Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen Mari Pinomäki.

Kokoomusnuoret painottaa, että vaikka uskonnonvapaus ja ilmaisunvapaus ovat tärkeitä, burkat ja niqabit ovat suomalaisten perusarvojen kanssa liian räikeässä ristiriidassa. On hyvä korostaa, että naisilta kasvojen peittäminen on ääri-islamia, ei normaali islamin harjoittamisen muoto.

Kansainvälisen naistenpäivän alla keskustelu naisten oikeuksista ei saa jäädä juhlapuheiden, kukkakimppujen ja symbolisten eleiden tasolle. Monin paikoin maailmaa naiset elävät edelleen järjestelmällisen sorron ja rajoitettujen vapauksien alla. Iranin viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat tästä karulla tavalla.

Kokoomusnuoret katsoo, että Iranin islamistisen teokratian horjuttaminen voi avata mahdollisuuden parantaa naisten asemaa sekä Iranissa että laajemmin alueella. Lue koko kannanotto tämän julkaisun kuvista tai verkkosivuiltamme (linkki biossa).