Tule mukaan
Kokoomusnuoriin!

Kaikki töihin sosiaali­tukien saamiseksi 📣

Valtiovarainministeri Riikka Purra on tänään 16.2. esittänyt, että maahanmuuttajilta tulisi edellyttää palkatonta työtä sosiaalitukien vastineeksi. Hän onkin nostanut oleellisen kysymyksen työttömien aktivoimisesta, mutta esitys silti vaikuttaa enemmän poliittiselta keppihevoselta kuin aidolta uudistukselta.

Kokoomusnuoret kyseenalaistaa, miksi Purra ehdottaa palkattomien töiden koskevan ainoastaan maahanmuuttajia. Jos tavoitteena on lisätä työttömien vastuunkantoa, eikö sama periaate koskisi myös kantaväestöä? Vastikkeellinen sosiaaliturva tulisi olla lähtökohta kaikille työkykyisille.

Työtä ei pidä nähdä rangaistuksena, vaan mahdollisuutena osallistua, kantaa vastuuta ja olla täysipainoinen osa yhteiskuntaa. Vastikkeellisuuden kasvattaminen on perusteltua erityisesti osallisuuden näkökulmasta.

“Suomalainen sosiaaliturva on aikoinaan rakennettu erilaiseen maailmaan. Silloin pitkäaikaistyöttömyys ja maahanmuutto eivät olleet nykyisen kaltaisia ja yhtä laajoja ilmiöitä. Passiivinen etuuksien jakaminen kadottaa suuren osan työkykyisistä toimettomiksi, vaikka tekemätöntä pientä työtä riittää esimerkiksi kunnissa ja laitoksissa”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

On totta, että maahanmuuttajat käyttävät keskimäärin suhteessa enemmän sosiaaliturvan etuuksia kuin kantaväestö; esimerkiksi Kelan etuustilastojen mukaan maahanmuuttajien osuus asumistukien saajista on kaksinkertainen. Samalla on kuitenkin tärkeää pitää mittasuhteet mielessä, 64 prosenttia sosiaalitukien saajista on kantasuomalaisia.

Suuremmat sosiaaliturvan uudistukset saadaankin aikaiseksi vain tarkastelemalla kokonaisuutta. Kokoomusnuoret on pettyneitä esimerkiksi eduskuntapuolueiden sosiaaliturvakomitean kyvyttömyyteen uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää. Puolueet sumplivat kuusi vuotta sosiaali­tukien mullistamista, mutta loppu­tulos on lähellä nollaa (HS 6.2.) yhteisen vision puuttumisen takia.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan Kokoomusnuorten verkkosivuilta, linkki myös biosta löytyvässä Linktreessä! 📲

Kokoomusnuoret toivottaa kaikille erittäin hyvää ystävänpäivää! 💙

Kokoomusnuorissa on syntynyt tuhansia uusia ystävyyksiä ja ehkä seuraava niistä on juuri sinun.

Meillä vaikutetaan, verkostoidutaan, opitaan uutta ja pidetään tietenkin myös hauskaa. Löydät julkaisusta 10 syytä liittyä mukaan. Mikä niistä puhuttelee sinua eniten?

Liity jäseneksi tai vinkkaa kaverille 👉 kokoomusnuoret.fi/liity (linkki myös biossa)

Huom: Helmikuussa liittyneille uusille jäsenille myös tarjolla liittymislahjana Nuori Ben Zyskowicz -kirja nimikkohenkilön nimikirjoituksella!

Lisää suoria väyliä varusmiehestä opiskelijaksi! 📣

Kokoomusnuoret iloitsee Puolustusvoimien, HAMK:n ja Metropolian yhteistyöstä, joka avaa kybervarusmiehille suoran väylän tieto- ja viestintätekniikan korkeakouluopintoihin. Kokoomusnuoret vaatii laajempaa hyväksiluettavuutta varusmiespalveluksen suorittamisesta ja suoran haun väyliä korkeakouluopintoihin.

Yhteistyömalli on merkittävä askel kohti sellaista asevelvollisuusjärjestelmää, jossa varusmiespalveluksessa hankittu osaaminen tunnistetaan ja palkitaan kaventamalla varusmiespalveluksen ja työelämän kuilua. Kybervarusmiespalveluksen suorittaville 30 opintopisteen hyväksiluku ja suora opinto-oikeus ovat konkreettisia palkintoja vaativasta palveluksesta ja vievät oikeaan suuntaan kerrytetyn osaamisen tunnustamista opintoja ja tulevaa työelämää varten.

“Tämä malli on erinomainen esimerkki siitä, miten puramme turhia esteitä nuorten opintielle siirtymiseltä ja sieltä edelleen työmarkkinoille vahvistamaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä”, kannustaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Puolustusvoimien ja korkeakoulujen yhteistyössä voittavat niin yksilö, Puolustusvoimat kuin yhteiskunta, kun varusmiespalveluksesta päästään nopeammin työelämään ja itseä kiinnostavalla alalla on mahdollista suorittaa palvelus.

“On jo aikakin, että Puolustusvoimien tarjoama erikoiskoulutus kytketään suoraan osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Varusmiespalvelus ja maanpuolustuksellinen koulutus ovat tärkeitä asioita, jotka palvelevat yhteiskuntaa monella tavalla”, korostaa Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Elina Riutta.

Kokoomusnuoret vaatii, että varusmiespalveluksessa kerrytetty osaaminen tunnustettaisiin paremmin korkeakouluopinnoissa. Vastaavanlaisia suoria polkuja ja opintopisteiden laajempia hyväksilukuja on kehitettävä myös muille tehtäville.

Kokoomusnuorten alkuvuosi on täynnä menoa ja meininkiä 🔥 Tapahtumillemme ovat tervetulleita kaikki Kokoomusnuorten toiminnasta kiinnostuneet. Kirjaa päivät ylös ja tule mukaan!

Lisätietoa tapahtumista löydät Kokoomusnuorten nettisivuilta osoitteesta kokoomusnuoret.fi/tapahtumat (linkki myös biossa) tai järjestävän piirin tai paikallisyhdistyksen omasta sosiaalisesta mediasta. Nettisivuillemme lisätään tapahtumia jatkuvasti, joten sieltä kannattaa tarkistaa aina ajantasainen tapahtumatarjonta ympäri Suomen!

Kokoomusnuorten Porvaristartti kasasi viime viikonloppuna Helsinkiin yli 100 kokoomusnuorta ympäri Suomen. Tässä julkaisussa lyhyt katsaus tapahtuman tunnelmiin! 💙

Seuraavan kerran valtakunnallista tapahtumaa vietetään Ähtärissä Winter Gamesien merkeissä 21.–22.3. Ilmoittautuminen (ja edullisemmat Early Bird -hinnat) on tällä hetkellä käynnissä!

Vuoden viimeisenä päivänä haluamme muistella kaikkea, mitä Kokoomusnuorten vuosi 2025 on pitänyt sisällään 🤩🎇

Kiitämme kaikkia, jotka ovat olleet matkassamme tavalla tai toisella tänä vuonna ja toivotamme kaikki mukaan Kokoomusnuorten toimintaan myös vuonna 2026!

Lounasetu on monimutkainen ja tehoton tapa järjestää asia, josta on vain vähän plussaa palkansaajille. Taloustieteilijöiden viesti HS:n julkaisemassa artikkelissa 28.10. on poikkeuksellisen yksimielinen: lounasedusta ei ole suurta hyötyä yhteiskunnalle.

Kun verottaja määrittää lounaan arvon, siitä syntyy ravintoloille kiintopiste, johon hinnat ankkuroidaan. Nyt lounaan hinnaksi muodostuu historialliset 14 euroa, mikä ei selity pelkällä inflaatiolla. Suosituimmat ravintolat voivat pyytää muutaman euron ekstraa – eihän se missään tunnu, kun maksaa “omaa rahaa” vain vähän.

“Palkansaajia tulisi muistuttaa, että lounaisiin ja virkistäytymiskokemuksiin sijoitettu raha on heidän omaa palkkaansa. Se ei ole, kuten usein lounasjonossa saattaa fiilistellä, palkan päälle saatavaa etua, “ilmaista rahaa”. Etu on edelleen 75 % verotettavaa ansiotuloa, ja palkansaajalla olisi oikeus puhtaaseen käteiseenkin, toki ilman verotuksellista hyötyä. Tässä järjestelmässä ohjataan keskusjohtoisesti palkansaajien vapautta määrätä palkastaan”, korostaa puheenjohtaja Tupamäki.

Voi olla, että osa ravintoloista kärsisi asiakaskadosta, jos etu poistettaisiin. Talous muuttuu aina, kun sääntelyä puretaan. Mutta se ei ole kestävä peruste ylläpitää kallista järjestelmää. Jos ravintola-alaa halutaan tukea, se kannattaa tehdä verotusta laskemalla, eikä kierrättämällä palkansaajien omia rahoja monimutkaisen edun kautta.

Virike-etu synnyttää samanlaisia ongelmia kuin lounasetu: monimutkaista verosääntelyä, välikäsiä, transaktiokustannuksia ja kulutuksen ohjautumista sinne, missä etu kelpaa, ei sinne missä hyöty olisi suurin. Tosiasiallisesti virike-etu on epäsuoraa yritystukea niille yrityksille, jotka ovat listautuneita oikeaan järjestelmään. Tämä on kilpailun kannalta epäreilu tilanne aloitteleville  tai innovatiivisille yrityksille.

Virike-etu on noin puolet lounasedusta, mutta virike-etua käytetään vähemmän. Näin ollen säästöjä on vaikeampi arvioida, mutta noin kymmenessä miljoonassa liikutaan. Yhteensä etujen poistaminen olisi noin 30 miljoonaa euroa, mikä ei Suomen taloutta pelasta, mutta antaisi edes jonkinlaisen avun siihen.