Tule mukaan
Kokoomusnuoriin!

Ympäristöministeriön lausunnoilla oleva sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma esittää pienituloisille jopa 6 000 euron romutuspalkkiota sähköauton hankintaan. Kokoomusnuoret vaatii toimenpiteen poistamista ja korvaamista järkevämmällä ratkaisulla, kuten esimerkiksi sähköautojen verotuksen keventämisellä.

Kyse on hankintatuen oppikirjaesimerkistä, jossa hyöty valuu myyjille ja todellinen vaikutus on veronmaksajien kustannuksella syntyvä hintakupla. Kyseessä on myös tulonsiirto heille, joilla on jo varaa hankkia sähköauto ja ajattelevat muutenkin sen ostamista.

Sama ilmiö nähtiin työsuhdepolkupyörien veroedussa. Verovapaus oli 1 200 euroa vuodessa, ja se ohjasi ostot johdonmukaisesti noin 4 000 euron pyöriin eli hintaan, jolla edun sai hyödynnettyä täysimääräisesti. Kun etu poistui, pyöräkauppojen hinnat laskivat. Tuki ei siis luonut kestävää kysyntää. Se nosti sitä hintaa, jonka ostaja oli valmis maksamaan.

Talouden lainalaisuus on, että kun tarjonta ei jousta, tuki menee hintoihin. Traficomin oman arvion mukaan alle 13 000 euron sähköautoja on Suomen markkinoilla tänä vuonna noin 4 000 kappaletta, vaikka tulevalla suunnitelmalla tavoitellaan 6 000 autoa vuodessa.

Subventoitu kysyntä on siis suurempi kuin koko kohdesegmentin vuosittainen tarjonta, vaikka käytettyjen sähköautojen määrä hiukan kasvaisi tulevina vuosina. Huomionarvoista on, miten Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio varoittaa romutuspalkkioiden valumisesta hintoihin.

Uuden etuuden tuloraja on 25 000–26 000 euroa vuodessa. Rajan ylittäminen yhdelläkään eurolla vie koko 6 000 euron edun. Kokoomusnuoret on vuosia vaatinut kannustinloukkujen purkamista. Nyt niitä ollaan rakentamassa lisää, ja vieläpä uudelle sektorille.

Kyseenalaista on myös, miten aidosti pienituloinen voi edes käyttää sähköauton tukea tuhlaamatta yli tulotasonsa. Käytännössä esimerkiksi 15 000 euron autosta on maksettava itse 9 000 euroa. Harva 2 200 euroa kuussa tienaava pystyy siihen ilman pitkäaikaista säästämistä tai muuta järjestelyä.

EU:n sosiaalisesta ilmastorahastossa Suomi on 250 miljoonan euron nettomaksaja. Suomi maksaa 596 miljoonaa euroa ja saa takaisin 350 miljoonaa. On alleviivattava, kuinka kyse

Vasemmistonuoret järjestää poliittisten laulujen kilpailun teemalla anti-imperialismi. Kokoomusnuoret toivoo menestystä kisaan, mutta ihmettelee miksi kampanjan kuvituksessa Nato-symboli on aseteltu oletettavasti imperialismin elementiksi. Myös kuvatekstissä mainitaan, että kappaleet Natosta tervetulleita ja että “on monta tapaa olla anti-imperialisti”.

Asetelma kertoo maailmankuvasta, jossa läntinen puolustusyhteistyö niputetaan samaan mielikuvaan sorron ja alistamisen kanssa – samaan aikaan kun todellinen imperialismi nostaa päätään Venäjän lipun alla.

Väite Natosta imperialistisena toimijana ei kestä tarkastelua. Nato on puolustusliitto, jonka ydin on sen viidennessä artiklassa: hyökkäys yhtä jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Nato ei laajene aseellisella pakolla, vaan itsenäiset ja demokraattiset valtiot ovat omasta tahdostaan hakeneet sen suojaa. Suomi on tästä tuorein esimerkki. Me emme liittyneet Natoon jonkin suurvallan pakottamana, vaan eduskunnan enemmistön päätöksen kautta – ja juuri siksi, että naapurissamme on valtio, joka on osoittanut valmiutensa rikkoa itsenäisen maan rajat asein.

Surullisesti Venäjä silti käyttää Naton laajenemista todisteena sille, että lännessä olisi imperialistisia pyrkimyksiä. Tämä sama retoriikka oli käytössä jo Neuvostoliiton aikaan, eikä se näytä loppuvan, vaan sitä on käytetty pääperusteluina Ukrainaan hyökkäämisessä.

Vasemmistoliiton periaatteellinen Nato-jarrutus sekä ennen että jälkeen jäseneksi liittymisen on Suomen turvallisuuden kannalta vastuutonta. Venäjää vastaan eivät toimi utopistiset julistukset tai kansainväliset sopimukset, vaan uskottava pelote hyökkäyksen seurauksista. Nato-vastaisuus ei tässä tilanteessa ole rauhan ajamista, vaan Suomen puolustuksesta tinkimistä kovaan hintaan

“On täysi lupa demokratiassa käydä keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja kritisoida Naton toimintaa. Kuitenkin Naton maalailu ja liittäminen imperialismiksi pelaa suoraan Venäjän propagandakoneiston pussiin. Ei kannata toimia hyödyllisinä idiootteina ihan oikeille imperialisteille”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki kommentoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakouluvisiossa vuodelle 2040 ilmaissut tavoitteensa selvittää AMK-tutkintojen nimeämistä kandidaatin ja maisterin tutkinnoiksi. Kokoomusnuoret ja Kokoomusopiskelijat suhtautuvat tähän kriittisesti, sillä tutkintonimikkeiden yhtenäistäminen ei ratko mitään korkeakoulutuksen todellista haastetta. Sen sijaan se häivyttäisi duaalimallin perinnettä ja historiaa.

Suomessa toimii kaksi erilaista, mutta tasavertaista korkeakoulutuksen väylää, jotka ovat syntyneet erilaisiin tarpeisiin. AMK-tutkinnot tuottavat työelämälähtöistä osaamista alueidensa ja toimialansa tarpeisiin, kun taas yliopistotutkinnot rakentuvat tieteelliseen tutkimukseen ja akateemiseen sivistykseen.

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot ovat historiallisesti yliopistoon kytkeytyviä akateemisia tutkintonimikkeitä, joiden merkitys rakentuu pitkän eurooppalaisen yliopistoperinteen varaan. Ammattikorkeakoulut luotiin 1990-luvulla, kun opistotason tutkinnot haluttiin nostaa korkeakoulutasolle ja koota hajanainen ammatillinen kenttä selkeämmäksi kokonaisuudeksi.

Jos AMK-tutkinnot muunnettaisiin kandi- ja maisterinimikkeisiin, viesti olisi selvä: ammattikorkeakouluista muokattaisiin hiljalleen yliopistomaisia. Se olisi virheellinen suunta, sillä esimerkiksi insinööri (AMK) ja sairaanhoitaja (AMK) eivät ole akateemisia tutkintoja. Nimikkeiden hämärtäminen sotkee nykyisen toimivan mallin, eikä herätä luottamusta tulevaisuuteen, jos nimikkeiden määritelmiä voi noin vain muuttaa.

On kuitenkin tärkeää tunnistaa se ongelma, jota muutoksella pyritään ratkaisemaan. AMK-tutkintojen tunnettavuus ja kansainvälinen ymmärrettävyys eivät aina vastaa niiden tuottamaa osaamista. Ratkaisuna ei kuitenkaan tule nähdä nimikkeiden yhtenäistämistä, vaan ammattikorkeakoulujen kulttuurin vahvistaminen ja luominen niiden omien perinteiden ja heraldiikan puitteissa.

Jos tavoitteena on parantaa siirtymiä tutkinnosta toiseen tai jatko-opintoihin, se ratkeaa sujuvammilla väylillä korkeakoulujen välillä ja laajemmalla hyväksilukukäytännöllä. Nimikemuutos ei korjaa mitään todellista ongelmaa.

Kokoomusnuoret vietti puoluekokosviikonloppua Jyväskylässä 5.–7.6.2026 ja onnittelee lämpimästi uudelleenvalittua puheenjohtaja Petteri Orpoa sekä varapuheenjohtajiksi valittuja Karoliina Partasta, Antti Häkkästä ja Sari Multalaa. Kokoomusnuoret onnittelee myös Arto Satosta, joka valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.

Puoluevaltuustoon valittiin kokouksessa useita kokoomusnuoria: Saska Kolehmainen, Netta Tuomisto, Antti Blomqvist, Julia Siimento, Venla Kalmi sekä Joona Paija. Olemme ylpeitä siitä, että niin moni nuori kokoomuslainen kantaa vastuuta puolueen ylimmässä päättävässä elimessä puoluekokousten välillä.

Kokoomusnuoret olivat vahvasti mukana vaikuttamassa tavoiteohjelman kirjauksiin. Myös tavoiteohjelmatoimikunnassa oli vahva edustus kokoomusnuoritaustaisia puolueen toimijoita: toimikunnan puheenjohtajana toimi Kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Henrik Vuornos, ja toimikunnan jäseninä vaikuttivat myös liiton entinen puheenjohtaja Ida Leino, entinen liiton varapuheenjohtaja Venla Kalmi, entinen liittohallituksen jäsen Antti Tuomela sekä Kokoomusnuorten istuva puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Tavoiteohjelmaan lisättiin kirjaus tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta, jota Kokoomusnuoret ja Kokoomusopiskelijat ovat pitkään ajaneet. Lisäksi pohjaesityksessä ollut tavoite tupakan myyntikiellosta vuonna 2015 ja sen jälkeen syntyneille saatiin poistettua tavoiteohjelmasta Kokoomusopiskelijoiden avulla.

Kokoomusnuorten jättämät aloitteet eivät ehtineet kokouksen aikataulussa käsittelyyn, mutta ne etenevät puoluevaltuuston syyskokoukseen myönteisten pohjaesitysten kera. Kolmella aloitteella pohjaesityksenä on aloitteen hyväksyminen, ja kahdella puoluehallituksen vastauksen toteaminen riittäväksi selvitykseksi, mikä antaa aloitteille erinomaiset lähtökohdat puoluevaltuustokäsittelyyn.

Kokoomusnuoret piti puoluekokouksessa omaa pistettä, jossa pääsi muun muassa leikkimielisesti veikkaamaan Tiitisen listan henkilöitä kiinnittämällä poliitikkojen päitä tauluun. Piste osoittautui yhdeksi koko järjestötorin vetovoimaisimmista koko viikonlopun ajan ja herätti vilkasta keskustelua ja kiinnostusta niin nuorten kuin vanhempienkin puoluekokousedustajien keskuudessa.

Maanantaina 1.6.2026 ilmestyneessä sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä ehdotettiin kotihoidontuen lakkauttamista ja korvaamista pidemmällä vanhempainpäivärahalla. Selvityksessä nostetaan esiin huolia perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta ja naisten työmarkkina-asemasta. Johtopäätös on kuitenkin väärä. Kokoomusnuoret näkee, että perheiden valinnanvapautta ei tule enää kaventaa.

Kotihoidontuen lakkauttaminen olisi isku niille perheille, joille alle kolmivuotiaan lapsen hoitaminen kotona on elämäntilanteen kannalta paras ratkaisu. Valtion tehtävä ei ole määritellä milloin lapsi on valmis päiväkotiin. Hyvä perhepolitiikka mahdollistaa erilaiset ratkaisut julkisen talouden kestokyvyn rajoissa.

Kotihoidontuen lakkauttaminen ei ole säästötoimi. Esimerkiksi kuutoskaupunkien vertailussa kotihoidontuen kustannus oli vuonna 2024 keskimäärin 6 304 euroa lasta kohden, kun kunnallisessa päiväkodissa kustannus oli 13 301 euroa lasta kohden. Se on huomattavasti suurempi lasku yhteiskunnalle.

Olisi vastuutonta lisätä kuntien kustannuspainetta tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen laatu on monessa kunnassa muutenkin koetuksella. Kuntaliiton selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen kulut nousivat pelkästään vuosina 2022–2023 yhteensä 13,2 prosenttia ja päiväkodissa olevaa lasta kohden keskimäärin 15 prosenttia.

Lapsen ensimmäiset vuodet ovat ainutkertainen elämänvaihe. Laskevan syntyvyyden maassa meidän tulisi arvostaa perheiden vapautta valita olla kotona. Kotihoidontuki on yksi tapa varmistaa, ettei tämä mahdollisuus kuulu vain harvoille.