Kokoomusnuoret: Miten muuttaa maailmaa, jos ei osaa edes perustaitoja?
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi suunnitelmansa peruskoulun muutoksille otsikolla “Peruskoulu 2045: Elämää varten – Visio suomalaiselle peruskoululle” . Siinä maalaillaan kunnianhimoista kuvaa koulusta, joka kasvattaa nuorista muutosvoimaa rakentamaan ekologisesti kestävää ja planetaarisesti vastuullista tulevaisuutta. Kokoomusnuoret kyseenalaistaa raportin pohjan, sillä maailmaa on sangen vaikea muuttaa, jos perustaidotkaan eivät ole suomalaisilla hallussa.
Tavoitteet peruskoululle ovat kyllä yleviä, mutta samaan aikaan PISA-tulokset viestivät karusta todellisuudesta: lukutaito jatkaa heikentymistään ja jo lähes neljännes oppilaista on matematiikassa erittäin heikolla tasolla.
Kokoomusnuoret ihmettelee, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on näin kaukana koulujen realiteeteista. Kun Suomen taso on jo vuosikymmenten aikana mennyt alaspäin, luulisi prioriteettien olevan idealismin sijaan perusedellytysten korjaaminen.
Kokoomusnuoret painottaa, että vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos on tärkeä aikamme kysymys, peruskoulun tehtävä ei ole ohjata oppilaita edistämään mitään tiettyä asiaa, vaan varmistaa, että jokainen oppilas oppii ymmärtämään lukemistaan, osaa ilmaista itseään kirjoittamalla ja hahmottamaan maailmaa matemaattisesti. Puhe “muutosvoimasta” on tyhjää sanahelinää näiden rinnalla.
“Jos nuori ei hallitse kertotaulua tai osaa yhdyssanoja, on pöyhkeää puhua globaalista suunnannäyttäjyydestä ja maapallon pelastamisesta. Toivoisin opetuksen tavoitteiden ja peruskoulun tarkoituksen vastaavan enemmän lasten kehitystasoa. Muutenkin tässä maailmassa tarvittaisiin enemmän taitoa kuin asennetta”, tiivistää Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Lisäksi visiossa vihjataan, että globaalit kriisit ovat seurausta liian yksilökeskeisestä maailmankuvasta. Ihmisiä tulisi opettaa toimimaan enemmän “yhteisen hyvän” vuoksi, jopa liberalismin kustannuksella. Järjetelmätason “transformaatiota” halutaan jopa siihen asti, lapsia muunnettaisiin mielellään “yhteiskuntaan sopeutumattomiksi” vallankumouksellisiksi.
“Tässä suunnitelmassa on ikäviä kaikuja sellaisesta ajattelusta, jossa radikalismi ajaa ohi terveen maltillisuuden. Lähtökohtana tulisi olla, että demokraattisessa yhteiskunnassa ensin sopeudutaan, ja sitten esitetään omat ajatukset sen kehittämiseksi. Tavoite, jossa erikseen halutaan, että lapset eivät pyri sopeutumaan ympärillä olevaan yhteiskuntaan, vaan haluavat heti muuttaa sitä, on nurinkurinen”, huomauttaa Tupamäki.
Kokoomusnuoret toivoo peruskoulun uudistamisen visioon maanläheisempää näkökulmaa: pureudutaan siihen, miksi osaamistaso on jatkuvassa laskussa. Luodaan strategia siihen, kuinka lapset saadaan innostumaan koulusta ja miten lapset oppivat mahdollisimman vaivattomasti. Sen sijaan, että sysätään lisää vastuuta kouluille ja paineita oppilaille trendikkäillä visioilla, keskiössä pitäisi olla miten saadaan kaikki kunnialla peruskoulusta läpi.
“Voisiko esimerkiksi erityisluokat palauttaa tai taso-opetusta kokeilla? Niiden avulla varmistettaisiin sekä oppimisvaikeuksia kokevien että lahjakkaiden oppilaiden jatkuva kehittyminen. Hullua, kuinka meillä oli 2000-luvun alussa maailman paras peruskoulu, mutta nyt kun tulokset ovat romahtaneet, me sähläämme kaikkea muuta kuin pohdimme, mitä teimme 20 vuotta sitten oikein”, Tupamäki huomauttaa.
Lisätietoja
