Kokoomusnuoret: Tulevaisuususko syntyy vain talouskasvusta
Nuorten tulevaisuususko on noussut keskeiseksi poliittiseksi huolenaiheeksi Nuorisobarometrin julkaisun jälkeen. Sen mukaan nuorten usko tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen on heikentynyt selvästi 2020-luvulla. Ratkaisuksi tarjotaan usein lisää tukia ja valtion menoja.
Keskustelu tulevaisuususkon palauttamisesta ei voi juuttua siihen, että mitä nuorille voidaan julkisesta kassasta tarjota. Tulevaisuususko muodostuu aivan muusta kuin valtion tuista. Kokoomusnuoret korostaa, että nimenomaan talouden stagnaatio on myrkkyä tulevaisuususkolle, eikä sitä ratkota tulonsiirroilla nuorille.
Suomen talouskasvu on ollut poikkeuksellisen surkeaa: BKT henkeä kohden on edelleen lähellä vuoden 2008 tasoa ja OECD on toistuvasti arvioinut Suomen kasvun jäävän lähivuosina alle kehittyneiden maiden keskiarvon. Nyt maksamme pitkäaikaisesta kehityksestä kovaa hintaa.
Tulevaisuususkon mureneminen ei johdu siitä, että Suomessa sosiaaliturvan taso olisi matala. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen korkean sosiaaliturvan maa. Sen sijaan ongelma piilee Suomen ja Euroopan talouskasvun puutteessa. Euroalueen kasvu on ollut selvästi hitaampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mikä on heijastunut palkkakehitykseen ja työmahdollisuuksiin.
“Meillä on nyt kokonainen sukupolvi, joka on aloittanut työelämänsä näkemättä talouskasvua lainkaan. Maksamme vielä Suomen Nokia-kuplan lunnaita. On kiistatonta, että kansalaisten tyytyväisyys ja talouskasvu kulkevat tilastollisesti rinnakkain. Ilman elämänlaadun konkreettista paranemista tulevaisuus ei näytä kenellekään houkuttelevalta. Nuoret eivät ole eristäytynyt ryhmä muusta yhteiskunnasta”, toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Kun puhutaan heikentyneestä tulevaisuususkosta, puhutaan ennen kaikkea nuorten kokemasta epävarmuudesta työmarkkinoihin ja omaan pärjäämiseen. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys reagoi suhdanteisiin voimakkaammin kuin yleinen työttömyys, ja siksi taantumassa nuorten työttömyysaste nousee selvästi keskiarvoa nopeammin. Nuoret ovat huonon talouspolitiikan alla kaikista haavoittuvaisempia.
Jo kymmeniä vuosia suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on pidetty pohjoismaisella tasolla pelkällä velanotolla. Tässä tilanteessa lisävelka, vaikka sillä rahoitettaisiin nuorille tulonsiirtoja, on silti äärimmäisen epäoikeudenmukaista heille. Myös korkea veroaste heikentää kasvun edellytyksiä, mistä kärsii eniten työmarkkinoiden uusi sukupolvi.
Kokoomusnuoret alleviivaa, että nuoret tarvitsevat uusien tukien sijaan uskon siihen, miten omalla työllä voi vaurastua ja rakentaa hienoa elämää Suomessakin. Näin ollen yhteiskunnassa pitäisi olla paremmat kannustimet ja selkeä näkymä talouskasvuun.
Lisätietoja
