Kokoomusnuoret: Kaatuuko esitys 45 000 maahanmuuttajasta vuodessa veronmaksajien taakaksi?
Suomalainen työelämä tarvitsee kansainvälisiä osaajia, mutta keinot ja mittakaava ratkaisevat. Elinkeinoelämän Keskusliiton esittämät linjaukset työperäisen maahanmuuton voimakkaasta kasvattamisesta lyhyellä aikavälillä herättävät syvää huolta, kun sitä peilaa Suomen tämänhetkiseen talouteen ja työmarkkinatilanteeseen.
Suomen työmarkkinat ovat tällä hetkellä poikkeuksellisessa tilanteessa. Työttömyys on noussut eri kriisien takia lähihistorian korkeimmalle tasolle. Mittava lisäys 45 000 maahanmuuttajasta suurella todennäköisyydellä kiihdyttäisi työvoiman ylitarjontaa tilanteessa, jossa se on jo ongelma.
“Suomen kilpailukyky ei voi perustua matalapalkkaiseen työvoimaan ulkomailta, vaan korkean osaamisen, innovaatioiden ja tuottavuuden kasvuun. Tarvitsemme ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, jotka tekevät korkean lisäarvon työn tekemisestä Suomessa houkuttelevampaa. Kilpailu kansainvälisistä osaajista voitetaan oikeilla kannustimilla, ei halpatyövoiman keräämisellä, ja tästä seuraavalla suomalaisten duunarien palkkatason polkemisella”, linjaa Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Martti Paldanius.
Hälyttävää on myös Suomessa vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen historiallisen korkea työttömyysaste. Riskinä EK:n esityksissä on työmarkkinoiden epätasapaino ja entistä vaikeampi työllistyminen erityisesti heikoimmassa asemassa oleville suomalaisille nuorille.
Kokoomusnuoret korostaa, että mikäli saatavuusharkinnasta luovutaan, sen ehtona tulee olla tiukan pisteytysjärjestelmän käyttöönotto. Niin kauan kuin Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna avokätinen sosiaaliturva, on kestämätöntä avata työmarkkinoita ilman tarkkoja rajoitteita.
EK:n ehdottama työviisumeihin kohdennetusta pisteytysjärjestelmä eroaa Kanadan ja Australian mallista positiivisesti. Siinä pisteytys antaisi vasta oikeuden tulla Suomeen etsimään työtä. Tämä tekee järjestelmästä riskiltään hajautetun: valtio ei tee lopullista valintaa yksin, vaan työmarkkina toimii toisena seulana.
Seuraava keskustelu onkin, millaisia ominaisuuksia painotetaan ja millä painoarvoilla. Ennen kuin luvataan 45 000 työntekijää vuodessa, pitäisi olla selkeämpi visio sen edellytyksistä nuukan pisteytysjärjestelmän alla.
”Maahanmuuton pisteytysjärjestelmä on aivan keskeisessä asemassa tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikassa. Emme voi ottaa riskiä, jossa Suomeen muodostuu alaluokka kielitaidottomista ulkomaalaisista. Se on sydämetöntä ja he ovat jatkuvassa vaarassa tulla hyväksikäytetyksi. Köyhyys ja kiinnittymisen vaikeudet aiheuttavat rikollisuutta ja varjoyhteiskuntia. Laskun huonosta integroitumisesta maksaa kuuliainen veronmaksaja. Siitä ei ole mitään apua heikentyvään huoltosuhteeseen”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Kokoomusnuoret suhtautuu kriittisesti esitykseen kotihoidon tuen lakkauttamisesta kaikilta kokonaan. Lapsi- ja perhemyönteisen politiikan heikentäminen maahanmuuttajien kotoutumisen nimissä on väärä keino sinänsä hyvään tarkoituksen edistämiseksi. Kotihoidon tuen poistaminen maksaa yhteiskunnalle paljon varhaiskasvatuksen paikkojen kasvun takia. Lisäksi se lähettää ikävän viestin perheellistyvien valinnanvapauden kaventamisesta. Kotihoidon tuella on merkittävä rooli suomalaisten perheiden arjessa, eikä sen poistaminen ole mikään hopealuoti integraation varmistamiseksi maahanmuuttajilla.
”Mitenköhän homma on kääntynyt niin, että joudumme opettamaan tänne muuttaville, että nainen kuuluu yhtä lailla työelämään kuin mieskin. Meidän pitäisi houkutella sellaisia, joiden mielestä se on jo itsestäänselvyys. Vain saman arvopohjan myötä integraatio onnistuu, ei niinkään etuuksia leikkaamalla. Huolestuttaa, kuinka mahdollista on löytää nämä yhteiset arvot, mikäli 45 000 ulkomaalaista ympäri maailmaa otetaan huolimattomasti tänne välittämättä kulttuurisensitiivisista asioista. Millään resurssilla heitä ei voi käännyttää suomalaisille tavoille, jos he eivät sitä halua”, lisää Tupamäki.
Kokoomusnuoret korostaa, että työperäisen maahanmuuton kehittämisen on perustuttava työmarkkinoiden tarpeisiin, julkisen talouden kestävyyteen ja integraatiokykyyn. EK:n esityksissä ei huomioida maahanmuuton lieveilmiöiden kustannuksia tarpeeksi. Pelaamme upporikasta ja rutiköyhää oikeilla ihmisillä. Integraatio ei ole ilmaista, ja Suomessa maksaminen kaatuu samoille tahoille, jotka joutuvat kantamaan taakkaa jo huoltosuhteesta.
“Maahanmuutto näkyy sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä yhteiskunnan joka nurkassa. Kuten EK on todennut, työhön johtavan maahanmuuton ensisijainen tavoite tulisi olla Suomen etu. Siksi odotamme vielä lisää näyttöä siitä, miten työnantajien hyöty halvemman työvoiman saatavuudesta ei kaadu julkisen talouden tappioksi. Ulkomaalaisilla on koti mihin palata, mutta suomalaisten turvasatama on Suomi”, Paldanius päättää.
Lisätietoja
