”On röyhkeää tiedeministeriltä sanoa, etteivät tiedekorkeakoulut tiedä mistä puhuvat. En usko, että Kurvinen kuitenkaan tietää yliopistoja itseään paremmin, millainen päätöksenteko on niille parhaaksi”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino hämmästelee.

Muun muassa Tanskassa on toteutettu samanlaista politiikkaa kuin Kurvinen nyt toteuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystöstä tilaaman selvityksen mukaan Tanskassa maakuntiin perustetusta 500–1000 uudesta opiskelupaikasta vain noin satakunta on täytetty.

Kurvinen on sanonut MTV Uutisille, että selvityksen tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä Suomeen, koska Tanska on Suomea pienempi maa. Todellisuudessa esimerkiksi vuonna 2020 Tanskassa oli vajaat 300 000 asukasta enemmän kuin Suomessa. Kokoomusnuoret näkee, että pinta-ala ei ole peruste heittää varsin hyvää selvitystä romukoppaan.

”Kurvisen yritys väistää Tanskan uudistuksesta tehty selvitys vetoamalla pinta-alaan osoittaa vain sen, että Kurvinen itse ei tiedä, mistä puhuu. Vaikka hän kuinka kuvittelisi asian olevan toisin, kyllä ihmiset täällä Suomessakin keskittyvät kasvukeskuksiin – eivät maaseudulle”, Kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen Evilla Lumme muistuttaa.

Lukuisat tahot ovat huolissaan Kurvisen aikeista tehdä aluepolitiikkaa tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen kustannuksella. Yliopistojen kannanotossa mukana olivat myös Akava ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Tämän lisäksi muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Tieteentekijöiden ammattiliitto ovat esittäneet huolensa rahoituksen riittävyydestä, jos korkeakoulutusta hajautetaan.

Kokoomusnuoret muistuttaa, että koulutuksen hajauttaminen Kurvisen esittämällä tavalla tulee johtamaan riittämättömään rahoitukseen. Järjestö terävöittää tämän heikentävän koulutuksen laatua, vaikka juuri laatu olisi Suomen menestyksen kannalta kaikista keskeisin tekijä.

”Koulutuksen pirstaloiminen pitkin poikin lisää kustannuksia. Suomi on perinteisesti voinut olla ylpeä koulutuksen laadusta, ja sitä ei olla saavutettu puskemalla viimeistäkin roposta miniyksiköiden perustamiseen”, Lumme terävöittää.

Kokoomusnuoret myös painottaa, että korkeakoulutuksessa pitäisi keskittyä vaalimaan kunkin korkeakoulun vahvuuksia eikä pirstaloittaa järjestelmää. Myös yliopistot terävöittivät kannanotossaan sitä, että tämä on ollut Suomen korkeakoulutuksen linja ja näin pitäisi olla myös jatkossa.

”Emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa hajauttamalla koulutusta keskinkertaisiin yksiköihin ympäri maan. Sen sijaan tulisi panostaa siihen, että korkeakoulujemme resurssit riittävät huipulle omilla aloillaan”, Leino linjaa.

”Kun Kurvinen lähtee tällä tavalla painimaan koulutuksen järjestäjiä vastaan, häviäjänä on suomalainen opiskelija. Ministeri on siis uhraamassa suomalaista koulutusjärjestelmää aluepolitiikan alttarilla”, Leino päättää.