
Kokoomusnuorten sivistyspolitiikan verkosto: J. V. Snellmanin päivänä muistamme suomalaisuutta
Tänään, toukokuun 12. päivänä, kunnioittavat suomalaiset kansallisfilosofiamme Johan Vilhelm Snellmania (1806-1881). Snellman muistetaan valtiomiehenä, sanomalehtimiehenä, filosofina ja ennen kaikkea fennomaanina, yhtenä Suomen kansallishengen merkittävimmistä herättäjistä. Kokoomusnuorten sivistyspoliittinen verkosto kunnioittaa Snellmanin muistoa julkaisemalla lyhyen katsauksen Snellmanin toimista kansallisen tietoisuuden herättäjänä.
Snellmanin eläessä vain harva jaksoi tai edes osasi haaveilla itsenäisyydestä. Ilman varmuutta tulevaisuuden kansallisista mahdollisuuksista, koki tämä Pohjanmaalla kasvanut mies omaksi kutsumuksekseen herättää Suomen kansallishenkeä ja tehdä Suomen kansan tietoiseksi omasta olemuksestaan. Hänen vaikutuksensa Suomen kehitykseen oli merkittävä paitsi filosofiassa ja akateemisessa maailmassa, niin myös opettajana ja virkamiehenä.
Toimittuaan vuosina 1835–39 Helsingin yliopiston filosofian dosenttina lähti Snellman hakemaa lisää oppia Ruotsista ja Saksasta. Matkojensa lopputuloksena hän julkaisi pääteoksensa Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys eli Persoonallisuuden idea (1841) ja Valtio-oppi (1842). Palattuaan Suomeen hän toimi Kuopiossa yläalkeiskoulun rehtorina ja julkaisi kansallismielistä valistusta sisältäviä sanomalehtiä. Kuopion vuosien jälkeen hän palasi perheineen Helsinkiin ja toimi Helsingin yliopistossa professorina. Helsingissä hänet nimettiin senaattoriksi ja valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi. Viroissaan hän vaikutti merkittävästi suomen kielen aseman kohentumiseen ja saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, jossa markasta tehtiin Suomen oma rahayksikkö. (Lahtinen, 2006.)
Snellman oli omalla työllä rakentamassa perusteita Suomen vuonna 1917 saavuttamalle itsenäisyydelle. Ilman kansallista tietoisuutta ei Suomen kansa koskaan olisi kyennyt edes haaveilemaan omasta valtiosta, omista instituutioista, omista laeista, saati yhtenäisestä, vahvasta, onnellisesta ja elinvoimaisesta Suomen kansasta. Snellmanin panos virkamiehenä oli hyvin merkittävä. Hänen kenties ansiokkain työnsä on kuitenkin siinä, kuinka hän toi Suomeen aikansa merkittävimmät oppisuuntaukset, ja sovelsi niitä kansallisen etumme edistämiseen. 1900-luvun suomalainen valtio rakentui Snellmanin ajatusten perustoille. (Antikainen, Rinne, Koski, 2013.)
Muistutamme Snellmanin päivänä suomalaisia kansamme juurista ja kulttuuriperinnöstä. Suomen kunnioitus, kieli, perinnäistavat, vapaus ja itsenäisyys eivät säily ilman yksilöiden aktiivista tahtoa tuntea juurensa ja pitää yllä Suomen kansallishenkeä. Suomen kansa säilyttää paikkansa maailmassa vain tunnustamalla oman kansansa, omien tapojensa ja oman kulttuuriperintönsä arvokkuuden.
Snellmanin päivänä palaamme juurillemme, muistamme kansamme olemuksen ja kunnioitamme tämän suurmiehen panosta Suomen vapauden, kielen ja kunnian eteen. Snellmanin työ kansallishengen herättämisen eteen yhdessä aikalaistensa kanssa mahdollisti Suomen kansan itsetietoisuuden ja lopulta myös vapauden. Hänen tahtonsa tuoda totuus, hyvyys ja kauneus tänne kaukaiseen Pohjolaan antaa meille 2000-luvun suomalaisille voimaa ja tarmoa toimia arkisissa toimissamme kansallishenkemme kukoistamiseen saattamiseksi.
J.V. Snellmanin runo, 19.10.1834.
Pohjolaan käy tuulen tie
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Näätkö hapset hopiaiset,
kuulet voihkeet vaitonaiset?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano meillä totuuden,
me tavoitamme sen.
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Äidin sydän jyskyttääkö,
huuliin rukoukset jääkö?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano meillä hyvyyden,
me tavoitamme sen.
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Meidän nimemmekö kuulet,
kun sen kuiskaa rusohuulet?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano meillä kauneuden,
me tavoitamme sen.
Antikainen A. & Rinne R. & Koski L. (2013), Kasvatussosiologia, PS-kustannus: Juva, 2013.
Lahtinen, M. (2006), Snellmanin Suomi, Vastapaino: Tampere, 2006.
Lehmusto, H. (1953), Kansallisfilosofimme aatemaailma, Karisto Oy: Hämeenlinna, 1953.
Snellman, J. V. (1842), Valtio-oppi (Kootut teokset V, 37-42.), EDITA Oyj, Helsinki, 2001.
Snellman J. V. (1834), Pohjolaan käy tuulen tie (Kootut teokset I, 126-127.), Oy Edita Ab, 2000.
Lisätietoja:
Lappalainen Elias
Sivistyspolitiikan verkoston varapuheenjohtaja
+358 44 279 4913