Kokoomusnuoret: Hyvä hallitus! Kysymys kuuluu, miten pääsemme 50 % tavoitteeseen alle neljässä vuodessa?

Kokoomusnuoret kehottaa hallitusta harkitsemaan uudelleen korkeakoulutusasteen tiukkaa nostotavoitetta. Vaatimus siitä, että puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä luo korkeakouluille voimakkaan paineen tilastokikkailuun opetuksen laadun kustannuksella. Lisäksi Kokoomusnuoret muistuttaa, että prosentit eivät itsessään luo osaamista, eivätkä tutkinnot yksinään tuo työpaikkoja.

Kevään yhteishaku on alkanut. Kymmenet tuhannet nuoret tekevät merkittäviä päätöksiä samaan aikaan, kun korkeakouluihin kohdistuu kasvava paine valmistuttaa opiskelijoita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Olemme luisumassa liukuhihnamaiseen koulutusmalliin, jossa priorisoidaan tutkintomäärää osaamisen sijasta.

Suuri ongelma piilee korkeakoulujen rahoitusmallissa. Merkittävä osa korkeakoulujen rahoituksesta, noin 40 % yliopistoissa ja noin 75 % ammattikorkeakouluissa, määräytyy suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden perusteella.

Samalla kun hallitus on nostanut äärimmäisen kunnianhimoisen tavoitteen, se ei kuitenkaan luvannut rahoittaa vastaavalla summalla korkeakoulujen perusrahoitusta. Suomessa korkeakoulujen rahoitus opiskelijamäärään suhteutettuna on jo nyt 25–35 % alemmalla tasolla kuin Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

“Yhdistettynä nykyiseen korkeakoulujen rahoitusmalliin, hallituksen linjaus nostaa korkeakouluastetta puhtaasti prosentit edellä luo täydellisen myrskyn opetuksen laadun romahtamiselle. Kun rahaa saa lähinnä valmistuneiden määrästä, massa-aloituspaikkoja ja etäopintoja lisätään merkittävästi. Korkeakouluissa oppii siten entistä vähemmän, ja koko järjestelmän uskottavuus kärsii”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki linjaa.

Kokoomusnuoret pelkää, että kun tutkinnon suorittamiseen tarvitaan yhä vähemmän vaivaa sekä opiskelijalta että korkeakoululta, koulutuksen arvostus heikkenee roimasti. Tätäkin suurempi murhe on se, kuinka työelämään päästetään vajaavaisilla taidoilla. Kokoomusnuoret haluaa siksi laatutakuun korkeakoulututkinnolle, joka varmistuu vain riittävällä perusrahoituksella.

Toinen ongelma hallituksen tavoitteessa on kustannusten nousu. Jos korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvatetaan yhtäkkisesti yli työmarkkinoiden tarpeen, seurauksena on suuri lasku yhteiskunnalle. Maksuton koulutus luo erityisen velvollisuuden valtiolle varmistaa, että lähtökohtaisesti kaikilla valmistuneilla olisi koulutusta vastaava työmahdollisuus.

Työmarkkinat eivät tälläkään hetkellä pysty tarjoamaan isolle osalle korkeakoulutetuista koulutusta vastaavia tehtäviä, mikä näkyy kasvaneena työttömyytenä sellaisilla aloilla, joita on perinteisesti ajateltu varmoiksi työllistäjiksi. Hakupainealat kuten oikeustiede, kauppatiede ja yhteiskuntatiede ovat kaikki olleet työmarkkinamurroksen edessä.

Tutkintoinflaatio on todellinen uhka, sillä yhä useampiin tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto vaikka työn sisältö ei sitä edellyttäisi. Lopputuloksena on moninkerroin kalliimpi järjestelmä, jossa silti kansantalouden tuottavuus junnaa paikoillaan.

Kolmantena huolena on hätiköidyt lisätavoitteet. Hallitusta kunnianhimoisempaa 70 % korkeakoulutusastetta vuoteen 2040 mennessä on väläyttänyt Teknologiateollisuus ja Tela ry. Tämä edellyttäisi korkeakoulujen aloituspaikkojen äärimmäisen voimakasta lisäämistä samaan aikaan kuin tekoäly tulee muuttamaan työmarkkinoita ennennäkemättömällä tavalla. Monien arvioiden mukaan työmarkkinoiden tarpeet tulevat kohdistumaan suorittaviin töihin, kun taas valkokaulustyön tarve vähenee.

Hoiva- ja sosiaaliala, rakennusala ja teollisuusalat kärsivät jo nyt työvoimapulasta. Jos sokeasti prosenttikiintiö silmissä ohjataan nuorista leijonanosa akateemiselle polulle, saatetaan pahentaa samaan aikaan todellista työvoimapulaa yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla.

“Muistutan myös, että korkein korkeakoulutettujen osuus on Kanadassa, 63 prosenttia ja toiseksi eniten Irlannissa, 56 prosenttia. Miten Suomi yhtäkkiä singahtaa isolla kaulalla näiden kärkeen? Ei kuulosta vastuulliselta politiikalta”, huomauttaa Tupamäki.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen korkeakoulutusaste jää OECD-keskiarvon alle, mutta maiden erilaiset tutkintorakenteet heikentävät vertailukelpoisuutta. Suomen järjestelmässä ei ole lyhyitä korkea-asteen tutkintoja, jotka monissa muissa maissa nostavat tilastoja. Vertailukelpoisuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka realistinen 50 % tavoite on.

“Yhteen lukuun mekaanisesti keskittyvä politiikka luo hutiloitua jälkeä. Ongelmaa pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti: mitä tutkintoja ja osaamista yhteiskunta tarvitsee? Suomen tuottavuus ei kasva titteleillä, ainoastaan työnteolla”, Tupamäki kommentoi.

Koulutuspolitiikan on perustuttava harkittuun arvioon työmarkkinoiden tarpeista ja julkisen talouden kantokyvystä. Kokoomusnuoret haluaa, että hallitus arvioi korkeakoulutusasteen niin, että samalla harkitaan huolellisesti korkeakoulutuksen rahoitusmallin uudistamista ja työmarkkinatilanteen vaikutusta.

“Suomella ei ole varaa tehtailla yhteiskunnalle kalliita tutkintoja, joissa opiskelijoiden määrää kasvatetaan opintojen laadun kustannuksella ja nuorille myydään pelkkä nimike lupauksena työstä, jota ei ole olemassa. Koulutuspolitiikan tavoitteena on nimensä mukaisesti kouluttaa eikä jakaa tutkintoja pikavoittojen toivossa. Tähän hallitus tarvitsee nykyisen tavoitteen sijasta osaamistason nostostrategian”, lisää Tupamäki.

Lisätietoja