Ympäri Suomen perusopetuksen oppilaat ovat palaamassa tällä viikolla kouluihin. Elokuussa on myös astunut voimaan kaksi merkittävää lakiuudistusta; oppimisen tuen uudistus ja puhelimien käyttökielto. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita käynnissä olevia uudistuksia. 

Opetussuunnitelmaan on täydennetty opetuksen liikunnallistamiseen liittyviä kirjauksia, joita tullaan ajamaan käytäntöön seuraavien vuosien aikana. Jatkuvasti otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja ja käynnissä on monia digitalisaatioon liittyviä kehityshankkeita, mm. DigiOne. Samalla paikallisissa ohjelmissa kehitetään mm. tunne- ja yrittäjyystaitojen osaamiskokonaisuuksia. Toisaalla rakennetaan avoimia oppimisympäristöjä, sekä kehitetään yhteisopettajuutta ja toisaalla lukkiudutaan entistä tiukemmin omiin luokkahuoneisiin. Nyt voimaan tullut oppimisen tuen uudistus ryhmärajoituksineen romuttaa osan toimivista yhteisopettajuusmalleista.

“Perusopetukseen on toivottu rauhaa oppimiselle ja opettamiselle. Todellisuudessa uudistuksia ajetaan jatkuvasti kouluarkeen, vaikkei edellisiäkään ole vielä ehditty sisäistää tai toteuttaa käytännössä. Todennäköisesti vuonna 2014 tehtyä opetussuunnitelmaakin ruvetaan pian uudistamaan. Opettajien lisääntynyt työuupumus ei ole ihmekään tässä myllerryksessä”, summaa Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja ja aineenopettaja Venla Kalmi.

Olennainen kysymys onkin, voiko suomalainen peruskoulu taipua niukentuneilla resursseilla kaikkiin vaatimuksiin: oppilaiden liikuttaminen, digiosaamisen varmistaminen, ruutuajan hallitseminen, tunne- ja yrittäjyystaitojen lisääminen. Unohtamatta kuitenkaan perusopetuksen päätehtävää eli kaikille yhtenäisiä perustaitoja jatko-opintoja ja etenkin elämää varten. 

Kokoomusnuoret ei kritisoi suoraan perusopetukseen tehtyjä uudistuksia, mutta vaadimme kokoomuksen johtaman hallituksen heräävän keskusteluun perusopetuksen realistisesta visiosta. Kaikkeen tähän ei tule riittämään rahat ja resurssit. Perusopetus alkaa koostumaan pienistä yksittäisistä kokonaisuuksista ilman laajempaa selkeää tavoitetta.

“Selkeä yhteiskunnallinen suunta ja sen julkituominen voisi myös auttaa nuoria ja heidän vanhempia sitoutumaan koulujärjestelmäämme. Perusopetus tuntuu aika monelle olevan itsestäänselvyys ja oman vaivannäön sijasta lähes loputonta joustamista ja tukitoimia odotetaan koulujärjestelmältä”, Kalmi jatkaa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen raportoima tieto siitä, että jo joka kolmas peruskoululainen vaatii jonkinlaista oppimisen tukea, on huolestuttava signaali. Vaikka tukimuotojen olemassaolo ja niiden saatavuus kertovat suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista, ei jatkuvasti kasvava tuen tarve voi jäädä vaille kriittistä tarkastelua.

“Perusopetuksessa on otettava perustaidot keskiöön ja riisuttava kaikki epäolennaisuudet. Vuosikymmeniä sitten peruskoulumme oli maailman parhaimpia. Takaisin samalle tasolle ei päästä ainakaan härväämällä lisää. Hallitusohjelman peräänkuuluttama osaava Suomi rakentuu perustaitojen, ei keskusjohtoisten ja pistemäisten projektien varaan. Rauhoitetaan koulumaailman painetta keksiä uusia uudistuksia”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.