Lapin Kokoomusnuoret: Pohjoisen selkäranka on murtumisvaarassa

Kun tie on ainoa yhteys maailmaan, sen kunto ei ole tekninen yksityiskohta. Se on poliittinen kysymys.

Lappi on pinta-alaltaan lähes kolmannes koko Suomesta. Tällä alueella asuu noin 180 000 ihmistä, toimii kaivoksia, porotiloja, matkailukeskuksia ja puolustuksen kannalta keskeistä infrastruktuuria. Kaikki tämä lepää viime kädessä tieverkoston varassa, ja juuri se verkosto on vuosikymmeniä kestäneen alirahoituksen seurauksena ajautunut kriittiseen kuntoon.

Seuraukset näkyvät arjessa konkreettisesti. Kelirikkoajan painorajoitukset katkaisevat kuljetusreittejä, kun maa pehmenee roudan sulaessa. Yrittäjä ei pysty lupaamaan toimitusaikoja, poronhoitaja ei saa rehukuljetuksiaan perille ja matkailija vie mukanaan muistot huonoista teistä. Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä yrityksestä vaan koko alueesta. Tiestön rappeutuminen ei ole vain taloudellinen ongelma. Suomen Nato-jäsenyyden myötä Lappi on entistä keskeisempi osa Suomen puolustusta, ja huoltovarmuus sekä joukkojen liikkuvuus pohjoisessa nojaa suoraan tieinfrastruktuuriin.

On myös kysyttävä, kuka tilanteesta eniten kärsii. Kaupungissa voi vaihtaa kulkumuotoa tai valita vaihtoehtoisen reitin. Lappilainen yrittäjä tai syrjäkylän asukas ei voi. Tiestön kunnon laiminlyönti on siksi myös yhdenvertaisuuskysymys. Se koettelee juuri niitä, joiden arki on jo valmiiksi haastavampaa kuin eteläisessä Suomessa.

Lappi on Suomelle strateginen mahdollisuus: arktinen osaaminen, kriittiset mineraalit ja matkailu muodostavat yhdistelmän, jota ei löydy muualta. Nämä mahdollisuudet realisoituvat kuitenkin vain, jos niiden perusta kestää. Tiestön erityisyys on tunnustettava päätöksenteossa  Lappi ei ole vertailukelpoinen muihin maakuntiin etäisyyksiensä, ilmastonsa ja liikennerasituksensa puolesta. Ylläpito maksaa täällä enemmän, vauriot syntyvät nopeammin ja niiden vaikutukset ovat vakavampia kuin tiheästi asutuilla alueilla.

Lapin Kokoomusnuoret katsoo, että tilanteen korjaaminen edellyttää rehellistä keskustelua siitä, miten Suomi haluaa pitää huolta koko alueestaan, ei vain kasvukeskuksistaan. Vastaus tähän kysymykseen näkyy lopulta siinä, missä kunnossa Lapin tiet jatkossa ovat.

Lisätietoja