Kokoomusnuoret: Työeläkkeen selkeyttämisestä miljardiluokan säästöt
Suomalaisen työeläkkeen idea on yksinkertainen: se karttuu työsuhteessa maksetuista työeläkemaksuista. Vuodesta 2005 alkaen tästä on kuitenkin lipsuttu – eläkettä kerryttävät nykyään myös ansiosidonnainen työttömyysturva ja opiskelu. Poikkeumat hämärtävät järjestelmän logiikkaa, kohtelevat väestöä epäoikeudenmukaisesti ja kasvattavat tulevien sukupolvien taakkaa.
“Työttömät ovat keskenään eri asemassa ilman eroa työpanoksessa: ansiosidonnainen kerryttää työeläkettä, mutta peruspäiväraha ja työmarkkinatuki eivät. Myöskään tutkinnoista karttuneet eläkkeet eivät perustu työsuhteeseen. On hyvä muistaa, etteivät opinnot itsessään korota tehdyn työn arvoa, vaan laskennallisen arvon määrittelee palkka, joka on yleensä tutkinnon suorittaneilla korkeampi”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Näiden poikkeuksien poistamisessa on kyse lopulta isoista summista ja pitkistä jälkivaikutuksista. Palkattomilta ajoilta karttuvat eläkeoikeudet eivät näy heti budjetissa, mutta ne synnyttävät satojen miljoonien eurojen pitkän aikavälin vastuita.
Vuonna 2025 karttui uutta eläkeoikeutta:
- Ansiosidonnaisesta noin 595 milj. €. Karttuman lopettaminen vuodesta 2027 pienentäisi työeläkemenoja 101 milj. € vuoteen 2040 ja 286 milj. € vuoteen 2050 mennessä (vuoden 2025 hinnoin). Vuonna 2090 vaikutus olisi jo noin 1,3 mrd. €.
- Tutkinnoista noin 697 milj. €, jonka valtio maksaa täysimääräisesti. Karttuman lopettaminen pienentäisi menoja 11 milj. € vuoteen 2040 ja 55 milj. € vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2090 vaikutus olisi noin 1,4 mrd. €.
Yhteensä noin 2,7 miljardin euron vuotuinen vaikutus työeläkemenoihin ei ole tulevalle sukupolvelle vähäinen. Elinkeinoelämän keskusliitto nosti asian esiin työmarkkinajärjestöjen kanssa käydyissä eläkeneuvotteluissa alkuvuodesta 2025. Valitettavasti uudistus ei edennyt. Nyt hallituksella olisi kuitenkin erinomainen paikka säästää ja järkeistää eläkkeen kertymisen periaatteita.
“Nuorten etua voi ajaa myös pitämällä huolta siitä, ettei seuraavien sukupolvien maksettavaksi siirry kasvavia eläkevastuita ilman työsuoritusta. Etenkin kun huoltosuhde heikkenee, ja jokainen penni alkaa olla kullanarvoinen”, linjaa Tupamäki.
Lisätietoja
