Kokoomusnuoret: Nuoret joutuvat eläkejärjestelmänkin maksajiksi?
Kokoomus julkaisi eilen talouspoliittisen ohjelmansa “Jarrua velalle”. Kokoomusnuoret pitää ohjelmaa hyvänä avauksena. Erityisesti kiitämme emopuoluetta pelottomasta rehellisyydestä: ohjelmassa todetaan suoraan, ettei eläkejärjestelmää voi rajata kokonaan sopeutuksen ulkopuolelle. Siksi sieltä haetaan jopa kahden miljardin euron säästöjä.
Työeläkemenoja kasvattavat eläkeläisten määrän kasvu ja eläkkeiden automaattiset indeksikorotukset. Nopein ja suorin tapa hillitä eläkemenoja olisi hidastaa indeksikorotuksia. Ohjelma kuitenkin rajaa työeläkkeet nimenomaisesti indeksijarrun ulkopuolelle.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kahden miljardin euron eläkesäästöt toteutuvat nuorten eläke-ehtojen kustannuksella. Tätä tukee kokoomuksen vaatimus antaa valmistelu ensisijaisesti kolmikannalle, jossa heikennykset ovat kohdistuneet nimenomaan tuleviin eläkkeensaajiin.
“Mikäli kolmikanta ei pääse sopuun, kokoomus ehdottaa eläkkeellesiirtymisiän nostamista ja eläkkeen kertymisen lakkauttamista tutkinnoista ja työttömyysajalta. Nämä muutokset osuvat nuoriin sukupolviin, vaikka nimenomaan nuoriin on kohdistunut viime vuosina useita leikkauksia”, kommentoi Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.
Opiskelijoiden asumistuesta leikattiin ja opintorahan indeksikorotukset jäädytettiin. Opintotuki painottuu entistä enemmän lainaan. Uusi ohjelma esittää myös lukukausimaksuja toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta. Kaiken lisäksi nuoret tulevat saamaan elinkaarensa aikana vähemmän palveluita julkisen sektorin menokuurin takia.
“Kokoomusnuorten mielestä nämä ovat ymmärrettäviä uudistuksia. Niitä on kuitenkin vaikea niellä, jos samaan aikaan oikein erikseen luvataan, ettei nykyisten eläkeläisten etuja haluta heikentää. Ohjelman lupaus siitä, että valtiontalouden sopeuttaminen toteutettaisiin kunnioittaen sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, ei näytä hahmottuvan konkreettiselle tasolle”, huomauttaa Tupamäki.
On myös kyseenalaista, miten vain tulevia eläke-ehtoja heikentämällä voi syntyä kahden miljardin euron säästöt jo seuraavan neljän vuoden aikana. Ohjelmassa mainitut keinot vaikuttavat niihin eläkkeisiin, jotka maksetaan vasta vuosikymmenten päästä. Myöskään eläkemaksut eivät anna joustovaraa, sillä ne on lukittu nykyiselle tasolleen 2030 asti.
Esimerkiksi tutkinnoista kertyvää eläkettä maksetaan vain noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kertynyttä oikeutta ei voi poistaa, tutkintoeläkkeen lakkauttaminen ei pienentäisi eläkemenoja tällä vuosikymmenellä. Sama koskee eläkeiän nostoa. Muutokset tehdään perinteisesti pitkillä siirtymäajoilla, jolloin pienet säästöt näkyvät vasta aikaisintaan 2030-luvulla.
“Näyttää siltä, että kahden miljardin säästötavoitteeseen ei päästä millään logiikalla ilman, että sopeutetaan nykyisiä eläkkeitä”, Tupamäki korostaa.
Lisätietoja
