Euro Scandinavian Uranium AB hakee uraanin etsintälupaa Kontiolahden ja Joensuun raja-alueelle. Pelkkä lupahakemus on herättänyt mielipiteitä, etenkin hakemusta vastaan.  Pohjois-Karjalan Kokoomusnuoret kummeksuvat lupahakemuksen saamaa täystyrmäystä maakunnan eri luottamuselimissä.  Niin kauan kuin Suomessa on ydinvoimaloita, tarvitaan uraania. On jotenkin moraalitonta vastustaa uraanin etsintää ja mahdollista uraanikaivosta, jos kuitenkin käyttää ydinvoimalla tuotettua sähköä. Eikö suomalaista uraanikaivosta seurata tarkemmin ja sen ympäristövaikutuksia tutkita paremmin kuin Afrikassa sijaitsevan kaivoksen?  Toisaalta kukaan ei taida haluta jokaisen vaaran laelle tuulivoimaloita ja vesivoimaa ei saisi rakentaa lisää.

Kielteisellä suhtautumisella uraanin etsintään Joensuun seutu ja koko Pohjois-Karjala hukkaavat mahdollisuuden saada lisää kaivattuja työpaikkoja sekä osallistua kehittämään paikallisen elinkeinoelämän kanssa uuden sukupolven uraanikaivosta, jossa ympäristön huomioiminen on viety uudelle tasolle. Onko Pohjois-Karjalassa tarpeeksi hyvinvointia, että suoralta kädeltä voidaan tyrmätä mahdollisuudet uusiin innovaatioihin ja saada lisää työpaikkoja ja verotuloja?

Luonnonsuojelu- ja pohjavesialueen läheisyys tulee huomioida uraanin etsinnän ympäristöluvassa, mutta ne eivät saa olla ehdoton peikko, jolla karkotetaan uudet innovaatiot maakunnasta.  Moni maakunnan kunta puhuu oman vihreämmän elinkeinoelämän kehittämisestä, mutta surkuhupaisesti tietyt teollisuudenalat eivät sovi kehitettävien elinkeinojen listalle.  Kehitystä ei synny ilman rohkeita päätöksiä, mutta löytyykö Pohjois-Karjalasta tätä rohkeutta?

Nykyisellä kehityssuunnalla Pohjois-Karjalasta luodaan luonnonsuojelualuetta, jonne kaikki ennakkoluuloiset, katkerat ja toisilleen kateelliset ihmiset loppusijoitettaan. Tämäkö on nykyisten päättäjien tahtotila?

Teemu Tertsunen
puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan Kokoomusnuoret ry