Kokoomusnuoret: Opiskelijat ovat tukien saajina etuoikeutettuja
Vihreiden nuorten toinen puheenjohtaja Miro Ilvonen kyseenalaisti Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Arvi Tolvasen kirjoituksen opiskelijoiden toimeentulosta Aamulehdessä. Vihreiden nuorten mielestä opiskeluajan rahoittaminen osittain lainalla ei tule nähdä investointina tulevaan, vaan opiskelija ikään kuin taistelee ruoasta sekä katosta pään päällä.
Ilvosen kritiikki sivuuttaa täysin sen, kuinka opiskelijan asema tässä yhteiskunnassa on monin tavoin etuoikeutettu. Tätä ei muuta se, että opiskelijan täytyy maksaa takaisin lainana pieni osa siitä kaikesta tuesta minkä yhteiskunta on antanut opiskelujen aikana.
Suomella on kerrankin hallitus, joka merkittävillä sopeuttamismistoimillaan uskaltaa huolehtia tulevien sukupolvien edellytyksistä elää hyvinvointivaltiossa. Huhtikuussa voimaan tulleet sosiaaliturvaleikkaukset ja indeksien jäädyttämiset koskevat laajasti kaikkia etuuksien saajia. On hyvä muistaa, että kun valtion menoja sopeutetaan, se iskee eniten niihin ryhmiin, jotka ovat kaikista riippuvaisempia valtiosta.
“Kuitenkin me opiskelijat olemme ainoa etuuksien saajaryhmä, keille näitä leikkauksia kompensoitiin millään tavalla. Hallitus kasvatti opiskelijoiden mahdollisuutta ottaa matalariskistä ja osittain hyvitettävää opintolainaa. Siksi uudistuksen jälkeen yksin asuvalla lapsettomalla opiskelijalla on käytettävissään asumismenojen jälkeenkin helposti 800–1000 euroa kuukaudessa – enemmän kuin koskaan ennen”, varapuheenjohtaja Arvi Tolvanen kommentoi.
Ilvonen peräänkuulutti kirjoituksessaan sitä, että laina käytetään elämän perusedellytyksiin. Kokoomusnuoret silti muistuttaa, että nykyisellä opintolainalla eläminen ei ole lainkaan liiallinen odotus. “Opiskelijoiden on ymmärrettävä, että lainan ottaminen ja riskinsietokyky kuuluu normaaliin elämään. Aikuisen tulee osata punnita, onko hänen valintansa opiskella ja elää osittain lainalla hyvä investointi tulevaisuuteensa”, puheenjohtaja Binga Tupamäki lisää.
Korkeakouluopintojen suorittaminen on yksilön oma satsaus itseensä. Se hyödyttää toki yhteiskuntaa laajemmin, mutta ennen kaikkea opiskelijaa itseään. Suomessa opiskelu on opiskelijalle maksutonta veronmaksajien kustantaen opinnoista keskimäärin noin 10 000 euroa vuodessa opiskelijaa kohden. Kansainvälisestikin vertaillen suomalaisen opiskelijan asema on äärimmäisen vahva.
Siinä missä pelkät toisen asteen opinnot suorittanut on töissä, opiskelija on veronmaksajien rahoilla opiskelemassa. Pienituloisin kymmenyskin yliopistokoulutetuista tienaa lähes 10 prosenttia enemmän kuin keskimääräinen pelkästään toisen asteen opinnot suorittanut. Keskimäärin yliopistokoulutettu tienaa yli 50 prosenttia enemmän kuin pelkän toisen asteen suorittanut. Parhaiten tienaava yliopistokoulutettujen tulokymmenys tienaa yli 150 prosenttia enemmän kuin keskimääräinen pelkät toisen asteen opinnot suorittanut. Työttömyysaste on yliopistokoulutetuilla noin puolet pienempi kuin pelkän toisen asteen suorittaneilla. Onkin päivänselvää, että koulutuksen ansiosta työllisyysnäkymät ja palkkataso paranevat lähestulkoon kaikilla.
Onkin erittäin perusteltua, että opiskelija kantaa kohtuullisen vastuun omista valinnoistaan opintolainan muodossa. Yhteiskunnan takaama ja hallituksen turvaama opintolaina mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Tätä jos jotain voi todellakin kutsua sijoitukseksi tulevaan. Toivottavasti Vihreät nuoretkin ymmärtävät tämän.
Opintolaina pitää maksaa takaisin, se on selvää. Siitä ei ole syytä paniikkiin. Takaisinmaksu alkaa yleensä vasta seitsemän vuotta opintojen aloittamisesta. Takaisinmaksuajaksi saa jopa yli 20 vuotta. Lisäksi ajoissa valmistuttua merkittävän osan lainasta saa hyvityksenä anteeksi, mikä on nähtävä myös lisätulonsiirtona opiskelijoille. Pienituloiselle Kela voi maksaa lainan korot ja työkyvytön voi saada lainan kokonaan anteeksi. Tämän kaiken huomioon ottaen opiskelun hedelmät ovat paljon arvokkaampia kuin lainanmaksun aiheuttama harmi.
Opiskelijalle asumiskulujen jälkeen jäävä 800–1000 euroa kuussa on merkittävä summa. Vastaavasti esimerkiksi työttömälle työmarkkinatukea saavalle jää 300–500 euroa tai toimeentulotukea saavalle 590 euroa kuussa vastaavien asumiskulujen jälkeen. Opiskelijalla on rahaa käytettävissään erinomaisesti verrattuna muihin sosiaaliturvaa saaviin ryhmiin.
Opiskelijoille tukien tulorajatkin on tehty erittäin joustaviksi. Opiskelija voi tienata yhteensä jopa 9132 euroa vuodessa ilman vaikutusta mihinkään tukeen. Suorien rahallisten tukien saanti loppuu opiskelijalla vasta 35 360 euron vuosituloilla ja silloinkin opiskelija voi nostaa opintolainan kokonaan. Muilla ryhmillä ensimmäinen eurokin pienentää tukia, sillä tuet perinteisesti nähdään viimesijaisena sosiaaliturvana eikä elintasokorotuksena.
Jos pelkkä tukien tarjoama elintaso ei opiskelijalle riitä, opiskelija voi halutessaan tehdä töitä. Siinäkin opiskelijan asema on vahva: tukien tulorajat mahdollistavat lisäansiot opiskelijalle poikkeuksellisella tavalla.
Edellä käytyjen esimerkkien valossa opiskelijat ovat tuensaajista kaikista etuoikeutetuimpia. Maksuton korkeakoulutus ja erityisasema tukien tarkastelussa turvaa opiskeiljan aseman myös lainapainotteisessa opintotukimallissa. Opiskelijoiden tulisi myös ymmärtää omien valintojensa merkitys sekä sietää sitä matalaa riskiä, mikä lainanotossa syntyy. Edes Orpon uudistusten jälkeen nuoret eivät ole jäämässä korkeakouluista pois taloudellisten syiden takia. Opiskelijoiden toimeentulosta ei ole hätää – ja jos muuta väittää, on vieraantunut todellisuudesta.