Tällä hetkellä hyvinvointialueiden toimintamenoista merkittävä osa menee ulkopuolisten materiaalien, tuotteiden ja palveluiden hankintaan. Valtiontalouden tutkimuslaitoksen 27.2.2023 julkaiseman raportin mukaan karkeasti 40 % hyvinvointialueiden toimintamenoista – eli 8 miljardia – kuluu ulkopuolisiin ostoihin (oletuksena hyvinvointialueiden yhteenlaskettu 21,2 mrd euron budjetti 2023). Tästä 8 miljardista kilpailutuksen ulkopuolelle jäävien hankintojen osuus on 2,5 miljardia euroa.

Sidosyksikköhankinnat ovat useimmiten kilpailutuksen kautta suoritettavia hankintoja kalliimpia, eivätkä ne tuota välttämättä hinta-laatusuhteeltaan parasta mahdollista jälkeä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin palkkasotkun taustalla oli kaupungin sidosyksikköhankinta, jossa kaupunki kiersi kilpailutusta hankkimalla Sarastialta palkanlaskentapalvelua ollessaan osakkaana kyseisessä yhtiössä 0,04%:n omistusosuudella.

Hallitus on luvannut lainsäädännöllä rajoittaa tätä markkinataloutta polkevaa menettelytapaa, jolla hyvinvointialue välttää kilpailutuksen hankkimalla tuotteita ja palveluja in-house-yhtiöiltä, joissa se toimii osakkaana naurettavan pienellä omistusosuudella. Hallitusohjelmassa on esitetty sidosyksikön omistukselle vähimmäisomistusprosentti (10 %) sekä sidosyksikköjen ulosmyyntirajojen yhtenäistämistä enintään 5 %:iin ja enintään 500 000 euroon inhouse-yhtiön liikevaihdosta.  Nämä ehdotukset eivät lähtökohtaisesti kiellä sidosyksikköhankintoja saati kasvata kilpailutuksen yhteydessä annettujen tarjousten määrää.

Tšekissä vuonna 2013 voimaan astunut hankintalain reformi on kasvattanut tarjousten määrää ja vähentänyt sidosyksikköhankintoja tuoden säästöjä julkisissa hankinnoissa. Uudistus kieltää hankinnat, joihin tulee vain yksi tarjous. Kannanoton alussa mainitussa VATT:in raportin ja siinä viitatun tšekkiläisen tutkimuksen (Vítězslav Titl 2021) mukaan Tšekissä hankintalain uudistuksen seurauksena sellaisten hankintojen kohdalla, joihin oli aikaisemmin tullut yksi tarjous, tarjousten keskimäärä nousi kolmeen. Lakimuutos laski edellä mainittujen hankintojen hintatasoa n. 10 prosenttia tuoden merkittäviä kustannussäästöjä.

Tšekin hankintalakireformi Suomessa toisi hyvinvointialueilla useiden miljoonien eurojen säästöt julkisten hankintojen kustannuksissa – säästäen myös veronmaksajien rahaa. Toiseksi, pk-yritykset tuottaisivat kasvavissa määrin ateriointi-, siivous-, taloushallinto-, ICT palveluja hyvinvointialueilla.