
Sivistyspolitiikan verkosto: Koulutustasoa ei nosteta leikkaamalla koulutuksesta
Tuore kokoomuksen kansanedustaja, kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Henrik Vuornos esittää leikkauksia ammatilliseen koulutukseen ja aloituspaikkojen siirtoa lukioon koulutustason nostamiseksi. Suomessa vallitsee laaja konsensus siitä, että koulutustaso pitää saada 50 % verrokkimaiden tasolle, ja siitä on sovittu muun muassa parlamentaarisesti hyväksytyssä koulutuspoliittisessa selonteossa.
Suomen koulutusjärjestelmän yksi monista hienouksista on se, ettei umpikujia ole. Korkea-asteelle on mahdollista jatkaa ylioppilastutkinnon lisäksi yhtä lailla myös ammatillisilla tutkinnoilla, ja vajaa viisi vuotta sitten tulleen uudistuksen jälkeen ammattikorkeakouluun voi tulla pääsykokeiden lisäksi valituksi myös todistusvalinnassa ammatillisella tutkinnolla. Ammattikorkeakoulussa aloittaneista reilu puolella onkin taustallaan jokin ammatillinen tutkinto. Muutamia vuosia sitten on tullut voimaan sekä lukiosta että ammatillisista perustutkinnoista valmistuneille jälkiohjausoikeus, eli mahdollisuus saada valmistumisen jälkeen ohjausta ja tukea korkea-asteelle hakeutumiseen.
Toisella asteella rahoitusmallit ovat keskenään erilaiset, sillä ammatillisessa koulutuksessa jaetaan koko potti laskennallisin perustein koulutuksen järjestäjien kesken. Lukiokoulutuksessa paikkojen määrää ei ole ennalta määritelty, vaan suurimpana järjestäjä esimerkiksi kaupungit määrittävät aloituspaikkojen määrän itse, ja rahoitus tulee opiskelijamäärän mukaisesti. Teknisesti ei ole mahdollista siirtää aloituspaikkoja toisella asteella eri koulutusmuotojen kesken.
– On hienoa, että koulutuspolitiikassa tehdään uusia avauksia, mutta kansanedustaja Vuornoksen esitystä oli ikävä lukea ja katson sen olevan myös kokoomuslaisen arvomaailman vastainen. Sivistys ja valinnanvapaus ovat perustavanlaatuisia arvojamme, jotka koskevat koko koulutusketjua varhaiskasvatuksesta aina tohtoritutkintoihin asti. Peruskoulun päättävillä tulee jatkossakin olla vapaus hakeutua valintansa mukaan lukiokoulutukseen tai ammatilliselle puolelle, toteaa sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja Emma Holsti.
Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä pyritään varmistamaan jokaiselle nuorelle vähintään toisen asteen tutkinto, mutta on huomionarvoista, että työikäisestä väestöstä edelleen noin joka neljäs on vain perusasteen varassa. Koulutustasoa nostetaan siten, että yhä useampi ilman tutkintoa oleva saa toisen asteen koulutuksen, ammatillisesta jatketaan enemmän korkea-asteelle ja tutkintojen läpäisyaste nousee kaikilla koulutusasteilla lähemmäs tavoitetasoa. On myös tunnistettava, että korkeakoulutettujen lisäksi tarvitaan suorittavan työn tekijöitä ja koulutustasoa nostetaan esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla, jotka syventävät osaamista ja mahdollistavat vaativammat työtehtävät.
– Suomessa vallitsee yhteistä menestystämme uhkaava idea eri töiden ja koulutusten epätasa-arvoisuudesta. Liian usein korkeakoulutettuja ja asiantuntijatöitä tekeviä arvostetaan enemmän kuin ammatillisen koulutuksen käyneitä, usein suorittavaa työtä tekeviä. Suomi tarvitsee ahkeria, veronsa maksavia kansalaisia koulutusjärjestelmän jokaiselta portaalta. Jokainen heistä ansaitsee kunnioituksen ja arvostuksen päättäjiltämme. Koulutusjärjestelmän rahoituksen tulee perustua kaiken isänmaallemme tuloja tuottavan koulutuksen ja työn yhtäläiseen arvokkuuteen ja kunniaan, päättää sivistyspolitiikan verkoston varapuheenjohtaja Elias Lappalainen.
Lisätietoja:
Lappalainen Elias
Sivistyspolitiikan verkoston varapuheenjohtaja
+358 44 279 4913