On kuitenkin alleviivattava, että nykyisessä järjestelmässä Suomessa eläkemaksuihin menee noin neljännes palkasta. Kyseessä on suhteellisen korkea menoerä, joten ei ole ihme, ettei lisäeläkesäästäminen tämän päälle ole kovinkaan houkuttelevaa. 

Lisäksi Eläketurvakeskus on arvioinut tuleville vuosikymmenille huonoa kehityssuuntaa: eläkemaksuprosentin kasvua, eläkkeiden suhteellisen ostovoiman laskua ja eläkeiän nousua. Nykyiselle järjestelmälle on siksi pohdittava vaihtoehtoja.

Eläkekeskustelua auttaisi huimasti, jos pakolliset eläkkeet nähdään enemmänkin sosiaaliturvana. Ne takaavat toimeentulon työkyvyttömyyden iskiessä ja vanhuuden varalle. Valtaosa eläkkeestä kustannetaankin nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuilla. Puheet siitä, että eläkeläiset olisivat itse jo maksaneet oman eläkkeensä, ovat pötyä.

“Samaan tapaan sosiaalivakuutuksia ovat esimerkiksi verovaroin kustannetut toimeentulotuki ja työmarkkinatuki. Se, onko sosiaalivakuutus kustannettu eläkemaksuin vai suoraan verovaroin, on enemmänkin semanttista. Kyse on pohjimmiltaan sosiaaliturvajärjestelmästä. Tämä sosiaaliturvajärjestelmä ei voi olla pohjaton, vaan sen pitää taata vain minimiturva”, puheenjohtaja Binga Tupamäki avaa.

“Koska eläkejärjestelmän luonne on sosiaalivakuutusmainen, herääkin kysymys, miksi korkeimmat eläkkeet nousevat hyvinkin suuriksi nykyisten työssäkäyvien piikkiin. Eihän konkurssin tehneellä entisellä multimiljonäärillä peruspäivärahan määrä ole sen korkeampi kuin muillakaan”, varapuheenjohtaja Arvi Tolvanen jatkaa.

Tästä syystä olisi perusteltua, että pakolliset eläkemaksut kattaisivat kaikille saman perustoimeentulon takaavan tason vanhuuden varalle. Perustoimeentulon ylittävän osuuden pitäisi koostua vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä. Tällöin pakollisia eläkemaksuja voisi laskea merkittävästi ja ihmiset voisivat itse päättää paljonko säästävät eläkepäivien varalle. Muutos olisi merkittävä parannus eläkkeiden omaisuudensuojaan ja vapauteen määrätä ne kohteet, mihin rahansa laittaa.