Kestävän talouden ja terveiden työmarkkinoiden kannalta on välttämätöntä, että tänne saadaan parhaat osaajat juuri niille aloille, missä työvoimaa kaivataan. On myös vältettävä sellaisia tilanteita, joissa työperäinen maahanmuuttaja muuttuu helposti tukien nettosaajaksi. Maahanmuuttojärjestelmämme tulee erityisesti ottaa huomioon julkisen talouden kantokyky.

Tällä hetkellä työ- ja yrittäjyysperäinen maahanmuutto muodostaa selvästi alle puolet kaikesta maahanmuutosta Suomeen. Esimerkiksi monimutkaisen lupaprosessin takia kynnys globaalisti kysytyille osaajille muuttaa nimenomaan Suomeen on korkealla. Työvoimapulan ehkäisemiseksi tämän on muututtava ja tarveharkintainen malli on uudistettava.

Voidakseen kilpailla parhaista osaajista kansainvälisesti, Suomen järjestelmän on oltava mahdollisimman helppo ymmärtää niin hakijalle kuin viranomaisillekin. Hyväksytyn tai hylätyn päätöksen tulee olla ennakoitavaa, ja sen pitää tulla nopeasti.

“Antiikkisesta tarveharkintajärjestelmästä on luovuttava. Australian ja Kanadan pisteperusteisista maahanmuuttojärjestelmistä tulisi ottaa inspiraatiota. Ne tähtäävät siihen, että maat saavat oikean määrän sopivia työntekijöitä. Kriteerien läpinäkyvyys ja johdonmukaisuus parantaisi olennaisella tavalla maahanmuuttojärjestelmän ongelmia ja kasvattaisi luottamusta siihen, että maahanmuuttajilla on positiivinen vaikutus Suomelle”, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki sanoo.

Australiassa pisteytysjärjestelmä (General Skilled Migration) arvioi hakijoita muun muassa iän, koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen ja ammatin perusteella. Hakijan tulee saada vähintään 65 pistettä päästäkseen mukaan valintaprosessiin. Lisäksi hakijan ammatin on oltava maan virallisella puutelistalla (Skilled Occupation List). Järjestelmä on suunniteltu houkuttelemaan työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia, omillaan toimeentulevia osaajia, ja se tarjoaa useita reittejä pysyvään oleskelulupaan.

Kanadan pisteytysjärjestelmä (Express Entry) yhdistää useita eri maahanmuutto-ohjelmia ja pisteyttää hakijat Comprehensive Ranking System -mallilla. Pisteet määräytyvät esimerkiksi iän, koulutustason, kielitaidon (englanti ja ranska), työkokemuksen sekä mahdollisten työtarjousten ja Kanadassa valmiiksi olevien verkostojen mukaan.

“Yhdistettynä hallituksen lukuisiin kasvutoimiin, pisteytysjärjestelmä voi parhaimmillaan olla Suomelle kilpailuvaltti. Kun madaltuva yhteisövero kannustaa yrityksiä laajentumaan sekä tuloverojen laskeminen tekee Suomesta houkuttelevamman korkeapalkkaisille aloille, olisi viisasta kruunata tämä ennalta-arvattavalla ja nopealla maahanmuuttoprosessilla”, liittohallituksen jäsen Jaakko Linnakangas kommentoi.

Tavoitteena tulisi olla, ettei yhdelläkään ulkomaisella osaajalla olisi enää syytä olla tulematta Suomeen töihin. Maahanmuuton helpottaminen pisteytyksellä on suuri askel siihen.