Tule mukaan
Kokoomusnuoriin!

Suomi on vaarassa jäädä taakse EU:n LULUCF-velvoitteistaan, mikä voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia julkistaloudelle. Jos tilanteeseen ei puututa ajoissa, velvoitteiden saavuttamatta jääminen voi vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja kasvattaa kustannuksia. Nyt on aika arvioida Suomen peltoalan käyttöä uudelleen, jotta maankäyttösektorin nettonieluja voidaan vahvistaa ja uusia hiilinieluja luoda.

Suomen vuosien 2026–2030 LULUCF-velvoite edellyttää maankäyttösektorin nettonielujen vahvistamista. Valtioneuvoston vuoden 2026 selvitysten perusteella Suomella on merkittävä riski jäädä tavoitteistaan. Jos näin käy, vaihtoehtoina ovat muun muassa poistumayksiköiden hankkiminen muilta jäsenmailta ja EU:n sääntöjen mukaisten joustomekanismien hyödyntäminen. Tietyissä tilanteissa maankäyttösektorin alijäämä voi vaikuttaa myös taakanjakosektorin velvoitteen täyttämiseen. Kyse ei siten ole pelkästään ilmastopolitiikasta, sillä LULUCF-velvoitteiden saavuttamatta jäämisellä voi olla merkittäviä julkistaloudellisia seurauksia.

Rehuntuotannossa kasvinviljelyn tuottamaa energiaa ja ravinteita muunnetaan eläinperäisiksi elintarvikkeiksi, mikä aiheuttaa väistämättä hävikkiä. Osa rehuna tuotetusta biomassasta päätyy ihmisravinnoksi, mutta suurin osa energiasta ja ravinteista kuluu eläinten ylläpitoon. Tämän vuoksi on perusteltua arvioida, voitaisiinko osa nykyisestä rehuntuotantoon käytettävästä peltoalasta kohdentaa suoraan ihmisravinnoksi tarkoitettujen viljojen, palkokasvien ja muiden valkuaiskasvien viljelyyn. Peltoalan käyttötarkoituksen muuttaminen vapaisi soveltuvia alueita muihin tarkoituksiin, kuten hiilinielujen vahvistamiseen.

Kokoomusnuorten ympäristö- ja yhdyskuntapolitiikan verkosto katsoo, että Suomen peltoalaa on käytettävä nykyistä tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla. Kyse on sukupolvien yli ulottuvasta, tärkeästä muutoksesta, jolla voidaan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista, vahvistaa Suomen ruokaturvaa ja vähentää velvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuvia kustannuksia nyt ja tulevaisuudessa.

Euroopan unionin uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus uhkaa maailman parasta pullonpalautusjärjestelmää. Kokoomusnuoret kannustaa hallitusta tekemään kaikkensa, jotta suomalaiset toimijat säästyvät 675 miljoonan euron kohtuuttomalta laskulta. Suomelle pitää myöntää asetuksesta poikkeus ylläpitää nykyistä järjestelmää.

Suomalainen ei heitä tölkkiä ojaan. Hän vie sen kauppaan. Lähes 97 prosenttia pantillisista pulloista ja tölkeistä palaa kiertoon, ja sellaisesta luvusta muu maailma voi vain uneksia. Panttijärjestelmämme kattaa kaikki yleisimmät juomapakkaukset, kun monessa maassa se on vasta alkutekijöissä.

Suomalaisten arkea pullonpalautus on ollut jo 1950-luvulta alkaen. Kuitenkin nyt uusi asetus EU:sta vaatii, että nykyjärjestelmän rinnalle rakennetaan toinen järjestelmä lasisten ja paksumuovisten pullojen pesua ja uudelleentäyttöä varten. Vuoteen 2030 mennessä 10 % juomapakkauksista pitäisi olla uudelleenkäytettäviä, vaikka on edistyneempiäkin kierrätystapoja.

Suomessa tämä meinaisi aikakonetta menneeseen, kun pesimme ja kierrätimme pullot. Asiantuntijoiden mielestä Suomen ei ole järkeä palata tähän vanhaan malliin, vaan nykyään lasi, muovi ja alumiini tulee muulla tavalla kierrätetyksi.

Panimoille, elintarviketeollisuudelle ja kaupoille arvioitu yhteinen hintalappu on 675 miljoonaa euroa. Muutokset vaatisivat koneistoa, josta on jo luovuttu, sekä suurempia huoltotiloja pullojen pesemiseen. Kärsijöinä ovat ensimmäisenä yrittäjät ja sen jälkeen kuluttajien lompakot.

Suomi hakee parhaillaan poikkeusta, ja neuvotteluja käydään sekä virka- että ministeritasolla. Kokoomusnuoret toivoo, että ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala ehtii edistää tätä Suomen asiaa vielä tällä hallituskaudella.

Vetoamme myös komission varapuheenjohtaja Henna Virkkuseen. Suomalaisten poliitikkojen ei pidä istua tyhjänpanttina, vaan vakuuttaa komissio monia kanavia pitkin siitä, että nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään ei tarvitse koskea. Resursseja menee aivan hukkaan uusien laitteiden hankkimisessa, ja se on kaukana ympäristöystävällisyydestä.

Kokoomuksen puoluevaltuusto valitsi lauantaina Venla Kalmin ja Arvi Tolvasen varapuheenjohtajikseen kaudelle 2026–2028. Kokoomusnuoret tuki molempien ehdokkaiden valintaa.

Kalmi ja Tolvanen ovat kulkeneet Kokoomusnuorissa koko polun paikallisyhdistyksistä liiton johtoon, ja kaudella 2024–2025 he toimivat liiton varapuheenjohtajina. Nyt heidän yhteistyönsä jatkuu puoluevaltuuston puheenjohtajistossa Arto Satosen rinnalla.

Kalmille tehtävä on ennestään tuttu hänen toimittuaan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana jo edellisellä kaudella 2024–2026. Puoluevaltuuston työhön hän tuo kunta- ja aluepäättäjän näkökulman Heinolan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutettuna. Päivätyönään Kalmi toimii matematiikan ja fysiikan aineenopettajana.

“On upeaa päästä jatkamaan työtä puoluevaltuuston puheenjohtajistossa, etenkin kun edessä ovat Suomen poliittisen suunnan kannalta erityisen merkittävät eduskuntavaalit. Laaja kannatus puolueelle vaatii laajan näkemyksen tuomista kentältä eduskuntatyöhön, ja siinä tehtävässä näen puoluevaltuuston roolin erityisen merkittävänä”, Kalmi kertoo.

Tolvaselle varapuheenjohtajuus on uusi tehtävä, mutta puoluevaltuuston jäsenenä hän toimi jo vuosina 2020–2024. Tilastotieteestä filosofian maisteriksi valmistunut Tolvanen työskentelee vakuutusyhtiössä matemaatikkona, ja skenaarioajattelu ja riskien hallinta kulkevat hänen mukanaan myös politiikassa.

“On hienoa päästä jatkamaan Venlan kanssa yhteistyötä, joka alkoi hyvin jo Kokoomusnuorissa. Kiitän kasvattijärjestöäni suuresta tuesta, sillä ilman Kokoomusnuoria tämä ei olisi ollut mahdollista. Tulen pitämään Kokoomusnuorten tavoitteita esillä myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana”, Tolvanen kiittää.

“Kokoomusnuoret kasvattaa tekijöitä, joihin puolue luottaa. Puoluevaltuusto valitsi molemmat varapuheenjohtajansa liittomme riveistä jo toista kautta peräkkäin. Ei siis ole epäilystäkään siitä, etteikö nuorille päättäjille olisi kokoomuksessa kysyntää. Puolueessamme ikä ei ole itsessään meriitti, mutta ei myöskään este. Kokoomusnuoret tarjoaa politiikalle mitä parhaimman perustan”, toteaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki.

Kaksi miljardia eläkesäästöjä. Kenen eläkkeistä? 🤔

Kokoomuksen uusi ohjelma uskaltaa vihdoin puhua eläkkeistä, ja siitä iso kiitos. Näyttää siltä, että keinot kohdistuvat kuitenkin vain tuleviin eläkkeisiin. Miten nykyiset eläkeläiset osallistuvat talkoisiin?

Reilu sopeutus vaatii, että taakka jaetaan kaikkien sukupolvien kesken. Pelkästään nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä ei synny kahden miljardin säästöjä seuraavan neljän vuoden aikana.

Koko kannanotto kuvissa.