Hallituspohjasta riippumatta isot ratkaisut on jätetty tekemättä. Pienillä ideologisilla säädöillä ei käännetä isoa kuvaa. Kunnianhimo kasvua hakevista päätöksistä on kadonnut, ja jäljelle on jäänyt sopeuttaminen ja paikkaaminen. Lopputulos on selvä: velka kasvaa, korkomenot paisuvat ja tulevien hallitusten liikkumavara kapenee vuosi vuodelta.

Olihan riihessä hyvääkin. Puolustukseen panostettiin ja rahaa löytyi myös moniin järkeviin kohteisiin. Summat jäivät kuitenkin lopulta muutamien miljoonien lisäyksiksi, eikä niillä käännetä isoa kuvaa. Leikkaukset taas olivat lähinnä kosmeettisia höyläyksiä sieltä täältä, ei mitään mikä muuttaisi suuntaa.

Jos halutaan oikeaa kasvua ja kestävä julkinen talous, tarvitaan isompia päätöksiä. On puhuttava eläkeuudistuksesta ja verouudistuksesta, jossa työn verotusta kevennetään, veroja tehdään neutraaleiksi ja veropohjaa tiivistetään sekä työmarkkinauudistuksesta. On puhuttava myös sosiaaliturvan rakenteista, jotta työnteko olisi aina kannattavaa, sekä julkisen sektorin koosta ja allokaatiosta niin, että vaikuttavuus on keskiössä eikä menokasvu.

Yhteisöveron lasku 18 %:iin vuonna 2027 on iso linjaus, jonka staattinen verotuottomenetys on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 830 M€ vuodessa. Dynaamiset investointi- ja käyttäytymisvaikutukset ovat todennäköisesti positiivisia, mutta epävarmoja. Ilman samanaikaista veropohjan tiivistämistä ja tuottavuusreformeja sopeutuspaine jää muualle julkistalouteen. Tämä on silti merkittävä päätös oikeaan suuntaan, mutta yksinään se jää vajaaksi. Dynaamiset vaikutukset voivat auttaa, mutta eivät riitä, jos muita päätöksiä ei tehdä. Erityisesti pääomatuloverotuksen neutraalisuuteen ei vieläkään puututtu.

Hyvä esimerkki ennen riiheä oli varustamot, jotka saavat suuria tukia huoltovarmuuden nimissä. Pandemian aikaan ro-pax-liikennettä tuettiin yli 80 miljoonalla eurolla ja Viking Line sai viime vuonna yli 20 miljoonaa. Samaan aikaan Viking Line jakaa omistajille osinkoa, kun ilman yritystukea tulos olisi ollut negatiivinen. Huoltovarmuustuki voi olla perusteltu, mutta ilman ehtoja se muuttuu pysyväksi tulonsiirroksi. Ennen budjettiriiheä näytti, että tähän tultaisiin puuttumaan, mutta lopulta asia jätettiin rauhaan.

Kysymys kuuluu, miksi emme tekisi leikkauksia ja kasvupanostuksia niin isolla kädellä, että niillä oikeasti olisi vaikutusta. Miksi emme muuttaisi Suomen rakenteita kevyemmiksi, kustannustehokkaammiksi ja toimivammiksi. Ja ennen kaikkea, uskallammeko tulla pois mukavuusalueelta, jotta tilanne oikeasti saataisiin korjattua. Hallitus korostaa kasvutoimia, mm. veronkevennyksiä, mutta kokonaiskuva ei muutu, jos rakenteellinen alijäämä jää voimaan.

Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Haetaan valtiontalouden ongelmiin laajoja ja uusia, oikeasti vaikuttavia ratkaisuja. Velkajarru ja menokuri lakiin automaattisella korjausmekanismilla, joka estää toistuvat alijäämät yli suhdanteen. Kasvupaketti ilman velkalisää, jossa mahdollinen yhteisöveron alennus kompensoidaan verotukien karsinnalla, kiinteistö- ja ympäristöverojen laajentamisella sekä sääntelyn purulla. Työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset yhteen niin, että työnteon kannustimet paranevat koko tulohaitarissa (työtulovähennys/negatiivinen tulovero) rinnalla paikallinen sopiminen ja tehokkaat työllistymispalvelut. T&K-panostukset lukkoon monivuotisella minimitasolla. Työmarkkinajärjestöjen verovapaus pois. Budjetti perataan kokonaisvaltaisesti. Julkista sektoria kevennetään ja päällekkäisyydet puretaan, myös kuntarakennetta tiivistämällä. Yritystuet huoltovarmuus edellä, kriisituet määräaikaisiksi ja ehdollisiksi ja pysyvät tuet arvioidaan järjestelmällisesti spending review -mallilla.

Kun alijäämä on noin 11 mrd € ilman kertatuloutusta ja korkomenot nousevat, budjettiriihen kosmetiikka ei riitä. Tarvitaan rakenteellisia päätöksiä, jotka palauttavat Suomen talouden kunnianhimon ja uskottavuuden. Nuorena katson valtiontalouden näkymiä, julkisen velan kasvua ja väärinpäin kääntynyttä väestöpyramidia irvistellen. Välillä tuntuu, että elämme vain järjestelmää varten ja pidämme sitä pystyssä kiristämällä verotusta ja ottamalla lisää velkaa.

Lähteet:

Valtioneuvosto. (2025, 2. syyskuuta). Orpon hallitus: Hallituksen päätökset tukevat alkavaa talouskasvua [Tiedote]. https://valtioneuvosto.fi/-/orpon-hallitus-hallituksen-paatokset-tukevat-alkavaa-talouskasvua

Valtioneuvosto. (n.d.). Hallituksen neuvottelut budjetista. https://valtioneuvosto.fi/tietoa/valtion-budjetti/neuvottelut

Valtiovarainministeriö. (2025, 6. elokuuta). Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vakauttaa velkasuhteen, budjetin alijäämä pienenee alle 10 miljardiin euroon [Tiedote]. https://vm.fi/-/valtiovarainministeri-riikka-purran-budjettiehdotus-vakauttaa-velkasuhteen-budjetin-alijaama-pienenee-alle-10-miljardiin-euroon

Eduskunta. (2025, 11. kesäkuuta). Täysistunnon pöytäkirja PTK 64/2025 vp [Pöytäkirja]. https://www.parliament.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Documents/PTK_64+2025+5.pdf

Lindholm, P. (2025, 14. toukokuuta). Ministeriön arvio yhteisöveroalen vaikutuksista muuttui kuukaudessa – aikaisempi muistio selvästi kriittisempi. Yle. https://yle.fi/a/74-20161504

Pantzar, M. (2024, 11. huhtikuuta). Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee jättitukia saavia ”kantiksia” ja ”outouksia”. Yle. https://yle.fi/a/74-20082162