Pikavipit kunniaan

Blogi

Onkohan kukkahatut taas tulleet muotiin kun niitä tuntuu vilisevän nyt joka puolella, sekä sedillä että tädeillä, eduskunnan käytävillä. Viimeisimpänä halutaan kieltää eräs viime vuosien lupaavimmista uusista finanssialan innovaatioista, nimittäin pikavipit.

Näistä on saatu oiva pölhöpopulistien keppihevonen, pikavippejä kun ottavat yllättävään rahatarpeeseen enimmäkseen vähävaraiset rikkaiden tukeutuessa luottokortin luottoon. Luonnollisesti kun otetaan lainaa yllättävän rahanpuutteen takia niin joskus käy niin että lainaa ei pystytä maksamaan takaisin. Onko tämä nyt siis syy kieltää vippitoiminta?

Argumentti joka viime tiistaisessa eduskunnan pikavippien kieltämistä koskevassa lähetekeskustelussa toistettiin kymmeniä kertoja on että ihmiset jotka joutuvat akuuttiin rahapulaan ja joutuvat turvautumaan korkeakorkoiseen lainaan, joskus ajautuvat hallitsemattomaan velkakierteeseen. Tämä taas johtaa maksukyvyttömyyteen ja varattomuuteen minkä johdosta pikavipit tulee kieltää. Hetkinen! Eikö pikavipin ottamisen syy nimenomaan ollut että rahat on loppu. Kun pikavippejä ei pystytä maksamaan takaisin ongelma palautuu entiselleen, rahat on taas loppu. Pikavippien kieltäminen ei siis mitenkään ratkaise ongelmaa.

Kansanedustajat kysyvät tässä vaiheessa että miksi pikavippejä tulisi suvaita, eihän niitä kukaan tarvitse? Kaikkien 127, pikavipit kieltävää tai niitä rajoittavaa lakialoitetta kannattaneen kansanedustajan olisi hyvä sisäistää seuraava lainaus:

“Ei ole mikään rikos olla tietämätön taloustieteistä, mikä kuitenkin on, erikoistunut tieteenala jota useimmat pitävät ’ankeana tieteenä.’ Mutta on täysin edesvastuutonta omata usein ilmaistava äänekäs kanta taloutta koskevista aiheista ollessaan tässä ymmärtämättömyyden tilassa”  -Murray Rothbard

Isäni opetti pienenä tästä vielä yksinkertaisemman ja yleipätevämmän version: ”Kun et tiedä, ota selvää. Ole siihen asti hiljaa ja kuuntele.”

Pikavipit ovat itsesiassa loistava palvelu, joka edistää erästä keskeistä rahoitusmarkkinoiden tehtävää: riskien hallintaa. Myös kaikkein ammattimaisimmat toimijat yhteiskunnassa joutuvat joskus turvautumaan huomattavan korkeakorkoiseen lainaan ja vielä aivan tarkoituksella. Esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät rahavarantojaan niin suurina että eivät todennäköisesti joudu maksuvaikeuksiin, mutta samalla niin pienenä että pystyvät sijoittamaan pääomiaan tehokkaasti. Heillä on siis pieni mutta harkittu riski sille että joutuvat turvautumaan kalliiseen hätärahoitukseen. Onneksi kanavia yritysten hätärahoitukselle ei vielä olla eduskunnassa kieltämässä populistisilla koronkirskontaväittämillä.

M-Real on hyvä esimerkki. Yritys oli konkurssin partaalla ja riskiensä takia ei saanut lainaa kuin normaaliin verrattuna moninkertaiseen hintaan. Nyt yritys on taas jaloillaan. Olisiko ollut hyvä asettaa korkokatto ja ajaa M-Real konkurssiin? Ei tietenkään. Mutta miten tämä tapaus eroaa pikavippaavasta yksilöstä?

Valtionhallinnossa pidetään tavallisia ihmisiä vähä-älyisempinä ja alempiarvoisina. Lähetekeskustelusta sai sen kuvan että pikavippaajat ovat pääsääntöisesti mainonnan uhreiksi humalassa joutuvia pikkulapsia jotka ottavat pikavippejä viinaan ja ajautuvat ongelmiin. Lisäksi se ettei pikavippien kuluttajat ole kiinnostuneita todellisesta vuosikorosta kuulemma todistaa sen etteivät he ymmärrä lainaamisen päälle.

Minä olen viittä vaille rahoituksen maisteri, osaan laskea todellisen vuosikoron ja usealla eri tavalla ja olen hyvin perillä lainaamisesta ja riskeistä ylipäätään – silti olen ottanut pikavipin moneen kertaan. Pääasiallisina vippaajina ovat toimineet vanhemmat, veljet ja kaverit.

Viime vuonna otin pikavipin veljeltäni ostaakseni kengät. Korkona lupasin tarjota seuraavalla viikolla lounaan. Vuosikorko oli varmasti huikea, mutta kengät olivat hienot ja alennuksessa ja tämän johdosta jäinkin kaupassa voitolle.

Känniargumentti tuntuu myöskin typerältä. Otin hiljattain päissäni kaverilta 50 euron pikavipin jotta voisin jatkaa juhlimista seuraavaan ravintolaan. Hyvät bileet oli, ei kaduta yhtään.

Samoin ihmetyttää jatkuva höpötys todellisesta vuosikorosta. Viime viikolla olin unohtanut lompakon kotiin ja kaveri vippasi kympin lounaan iltapäivän 2 euron pullakahveja vastaan. Laskin huvikseni että todellinen vuosikorko tästä oli 6,34322E+58 %, eli numero jossa on 58 nollaa. Kuinkahan relevanttia tämä informaatio on lainapäätöstä tehtäessä?

Pitäisi varmaan lopettaa ystävyyssuhde tämän koronkiskurin kanssa?

Pikavippejä haetaan paikkaamaan rahantarvetta seuraavaan tuloon asti, yleensä palkkaan. Jos palkka tulee viikon päästä on täysin irrelevattia paljonko on laskennallinen vuosikorko kahden, kolmen ja neljän viikon pikavipeissä. Olennaista on paljonko tarvitsee rahaa ja paljonko sitä joutuu maksamaan takaisin. Vuosikoroista jeesustelu on siis pelkkää populismia.

Lopulta aivan kuten firmojen rahanhoidossa, myöskään yksityisesti ei kannata makuuttaa niin paljoa rahaa tilillä etteikö se koskaan menisi nollaan. Riski sille kannattaa pitää pienenä ja yllättävissä tilanteissa voi olla fiksua turvautua esimerkiksi pikavippeihin.

Nyt kansanedustajat – kukkahattu pois päästä! Ne eivät pue teitä. Eikö voitaisi luottaa yksilön vastuuseen kantaa huolta omista raha-asioistaan. Vierastan ajatusta lastenvahtivaltiosta, jossa ihmisten parin kympin rahantarvettakin joudutaan sääntelemään harvan marginaalisen ongelmatapauksen johdosta.

Jos jotain välttämättä halutaan säännellä olisi syytä keskittyä todelliseen ongelmaan, eli vaikeasti ennakoitaviin perintäkuluihin. Yksi vaihtoehto voisi olla siirtää perintäkulut toimeksiantavan yrityksen maksettavaksi. Vastavuoroisesti voitaisiin sallia kulut perittävän nykyistä korkeammalla viivästyskorolla. Eli viivästyskorkojen korkokatto pois ja viisästyskorko esille sopimukseen.

En kuitenkaan halua sortua aiemmin esille nostamaani edesvastuuttomuuteen, vaan toivon että perintätoiminnastakin otetaan kunnolla selvää ennen kuin sitä aletaan säännellä.

Todennäköisesti pikavippaukseen liittyvät ongelmat ovat seurausta aiemmasta rahoitusmarkkinoiden sääntelyviidakosta. Ongelmien ratkaisu kannattaisi aloittaa tämän sääntelyn purkamisella.

62 kommenttia artikkeliin “Pikavipit kunniaan
  1. McleanMai sanoo:

    Every body acknowledges that men’s life is not very cheap, however we require cash for various stuff and not every person gets big sums money. Thus to get some personal loans and just commercial loan would be a proper solution.

    1. ile sanoo:

      Pikavipit ovat vain köyhille. Köyhät orjuutetaan velalla tällä tavalla lisää. Sitäkö te haluatte?
      Kapitalistinen talousjärjestelmä romahtaa lähiaikoina, mitäs sitten teette. Kapitalismi tuhoaa luonnon sekä ihmisen…vielä kerkiätte muuttaa ideologiaanne kestävälle pohjalle. Millä se ei todellakaan ole nykyään. Miten rajaton kasvu voisi olla rajallisella planeetalla mahdollista? Negatiivisen raha ei toimi!!! Talousjärjestelmä on uusittava totaalisesti. Pistäkää viisaat päänne yhteen ja miettikää todellisia ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Mitkään pikavipit eivät siinä auta tai yritysten siirtäminen viroon(;

  2. Blogasin taannoin Uuteen Suomeen samasta aiheesta, ja kirjoitukseni herätti kovasti keskustelua kun kerrankin joku puolusti pikavippifirmoja, eikä liittynyt kuoroon mollaamaan pikavippiyrittäjiä.
    Eniten kyyneleitä tuntuu aiheuttavan lainojen suuret korot. Ihmisillä vaikuttaa olevan käsitys, että korot on asetettu silkkaa ahneuttaan verrattain korkealle tasolle. Lyhyydestään huolimatta pienlainat ovat normaaleita lainoja riskisempiä, niille ei ole asetettu vakuuksia ja käsittelykustannukset suhteessa lainasummaan ovat suuria. Lainan hinnan, eli koron, kuuluukin vastata näitä kustannuksia – ja vieläpä tuottaa yrittäjälle riittävästi voittomarginaalia. Ja toisaalta, jos ihmisillä on halua lainata korkeahintaistakin rahaa, niin miksi sitä pitäisi alkaa estelemään?
    Yhtä kaikki, tässäkin asiassa pitäisi korostaa yksilön vastuuta omista päätöksistään, eikä alkaa rankaisemaan yrittäjiä siitä, että he tarjoavat pienlainapalveluita.

    1. Boresniac sanoo:

      Yksilön vastuu vedetään aina mukaan tähän sontaan mitä suollatte. Jos olette niin kovin liputtamassa ”yksilön vastuun” puolesta niin eikös sitten voisi sallia esim. kaikki huumeet? Eihän niistä muille haittaa ole, eihän? On kuitenkin yksilön omalla vastuulla ettei vedä överiksi ja hoitaa asiansa huumeista huolimatta. OK, en itsekkään ole huumeiden laillistamisen kannalla.

      Hyvinvointivaltiolla on velvollisuus pitää kansalaisistaa huolta, ja esim. pikavippien kieltäminen on yksi osa huolenpitoa. Jos lopetetaan sairaalat, erotetaan poliisit, palokunta ja opettajat niin eiköhän siitäkin meteli nouse. Nämä palvelut otetaan mielellään vastaan, mutta kun ylemmältä taholta koitetaan suojella vähempiosaisia ja hädässä olevia niin porvarit kitisee ja vetää aina esiin ”yksilön vastuun”. Alkuperäinen kirjoittaja ei ilmiselvästi osaa pistää itseään muiden asemaan, ja näin ollen elämää tarkastellaan vain ja ainoastaan omien mielipiteiden kautta. ”Mikä on minulle hyväksi, täytyy olla oikein”- tyylisesti. Ehkä aikuistuminen opettaa sitten joskus.

      Suurin osa pikavippaajista on ihmisiä joilla ei ole aikomustakaan maksaa takaisin. Tai saattaa olla aikomus, mutta ei todellista keinoa tehdä sitä. Työssäkäyvän ihmisen ei tarvitse ottaa pikavippejä, he saavat luottokortilla rahaa. Näin ollen voidaan sanoa että pikavippifirmat ovat vain ja ainoastaan käyttämässä hyväkseen vähempiosaisia hädässä olevia kansalaisia.

      Alkuperäisestä lainaus joka on harvinaisen typerä: ”Hetkinen! Eikö pikavipin ottamisen syy nimenomaan ollut että rahat on loppu. Kun pikavippejä ei pystytä maksamaan takaisin ongelma palautuu entiselleen, rahat on taas loppu. Pikavippien kieltäminen ei siis mitenkään ratkaise ongelmaa.” Totta, ettei ongelma ratkea, mutta ratkeaa se ettei tämä kaveri aja itseään entistä syvempään kuoppaan. Kai tajuat että pikavipit on todella lyhytaikainen ratkaisu pysyvään ongelmaan? Se että hädässä olevia käytetään hyväksi ja otetaan mielettömiä korkoja + korvauksia on täysin moraalitonta p***kaa joka pitää valtiovallan toimesta kieltää.

      1. Saul Schubak sanoo:

        Harvinaisen typerä taisi olla ainoastaan äskeinen kommentti. Miten vedit tähän mukaan huumeet, palokunnat ja poliisit. Koko kommentissa ei ole paljon mitään järkeä.

      2. Joni Pelkonen sanoo:

        Osaako Saul Schubak vastata arvosteluun mitenkään muuten kuin solvauksilla?

      3. Marianne Chanth sanoo:

        Boresniac puhuu asiaa ja ihmettelen miten ihmeessä Saul Schubak ei osaa tarkastella asioita laajemmassa persepktiivissä.
        Nämä asiat todella liittyvät toisiinsa ja sen näkee mikäli ollenkaan joutuu tekemisiin eri sosiaaliluokista tulevien ihmisten kanssa. Ellei koskan koe elämää kuin yhdestä näkökulmasta on tietenkin hieman vaikeata asettautua muiden asemaan.

      4. Saul Schubak sanoo:

        Joni Pelkonen ”Osaako Saul Schubak vastata arvosteluun mitenkään muuten kuin solvauksilla?”

        Varmasti osaisin mutta vastailen mieluummin sellaisiin kommentteihin jotka liittyvät jotenkin aiheeseen, mieluummin kuin lähtisin keskustelemaan ppalokunnan yksityistämisestä

    2. antti sanoo:

      Pikavipin myöntämiseen sisältyvä suuri riski tarkoittaa sitä, että moni pikavippaaja ei maksa lainaansa takaisin.

      Alkuperäisessä viestissä päädytään yksilön vastuun rummuttamisesta huolimatta ehdottamaan yhtenä mahdollisena ratkaisuna vaihtoehtoa, jossa yksilön vastuuta siirretään pikavippifirmoille siirtämällä lainan takaisinperintäkulut pikavippifirman maksettavaksi. Tämä todennäköisesti nostaisi pikavippien korkoja, koska pikavippifirmojen kulut nousisivat. Nousevat korot puolestaan karkottavat ne asiakkaat, jotka vähiten tarvitsevat pikavippejä. He ovat todennäköisesti niitä, joilla on mahdollisuus saada rahaa halvemmalla eli riskittömämmin jostain muualta. Seurauksena on, että entistä suurempi osa pikavippiin turvautuneista on niitä, joilla ei ole käytössään halvempia rahoituskanavia. He ovat siis niitä, jotka todennäköisimmin eivät pysty maksamaan pikavippiä takaisin, mutta turvautuvat siihen silti halvempien rahoituskanavien puuttuessa.

  3. Saul Schubak sanoo:

    Juuso Seppälä: Hyvin tiivistetty, asia on tismalleen niinkuin sanot

  4. Mokkarella sanoo:

    Kokoomus on kasvattanut Suomen julkista velkaa jo yli kymmenen miljardia euroa, ja samaan aikaan kokoomushallitus on kieltämässä kansalaisilta pikavipit koska ”soosoo se on typerää”.
    Älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon, voisi olla kokoomus ”vastuullinen markkinatalous” puolueen motto seuraavissa vaaleissa.

  5. En annan hankeit sanoo:

    Kukkahattuilusta syyttäminen on aivan varmasti helppoa ja muodikasta kokoomusnuorten keskuudessa ja joissain nykypolitiikan kysymyksissä jopa ihan relevanttia, mutta siihen turvautuessa ei pidä unohtaa todellisia sosiaalisia ongelmia. Vaikkakin pikavipit voivat olla joillekin käteviä akuuttiin rahan tarpeeseen (bilettämiseen ja kenkien ostamiseen, miksi ei), käytännössä pikavipit kurjistavat jo nyt taloudellisesti huonosti menestyvien asemaa, jotka niitä käyttävät. Velkakierteet ja maksuhäiriöt ovat todellinen ongelma, ei niitä voi unohtaa argumentoidessaan valinnanvapauden puolesta.

    Ja pikavippien vertaamista yritysten lainoihin (akuutteihinkin) ja pitäminen niitä ”riskien hallinta” välineinä ja ’lupaavina finanssialan innovaatioina’ ovat kaikki roskaa. Pitäisihän sinun tietää se itse…

    1. Saul Schubak sanoo:

      ”Velkakierteet ja maksuhäiriöt ovat todellinen ongelma, ei niitä voi unohtaa argumentoidessaan valinnanvapauden puolesta.” -Tottakai ovat. Niiden perustavanlaatuinen syy vaan ei ole pikavipit. maksuhäiriöt ovat monesti paljon pienempi ongelma, kuin se ettei rahaa olisi alunperinkään saanut erittäin akuuttiin tarpeeseen.

      ”Ja pikavippien vertaamista yritysten lainoihin (akuutteihinkin) ja pitäminen niitä ”riskien hallinta” välineinä ja ’lupaavina finanssialan innovaatioina’ ovat kaikki roskaa. Pitäisihän sinun tietää se itse…” -Hienosti argumentoitu. Vai oikein pelkkää roskaa. Taisit saada ylipuhuttua. Muutan mieleni

  6. Nikolas sanoo:

    Kokoomusnuorten toimistolla on tänään varmasti suruliputus kun kaupunginhallitus torppasi Guggenheim-museohankkeen.
    Verorahoin kustannettu Guggenheim museo kuuluu ehdottomasti vastuulliseen markkinatalouteen, ja sekä hyvinvointi että paremminvointisuomeen.
    Paljonko Kokoomusnuoret muuten ovat valmiita laittamaan yksityistä rahaansa tuohon hankkeeseen?

    1. Anssi Murtonen sanoo:

      Kokoomuksen Nuorten Liitto ei ole muodostanut kantaa Guggenheim-hankkeeseen liittyen. Näin ollen emme sen enempää sure kuin juhlikaan hankkeen kaatumisen johdosta. Toki yksittäiset toimijat erityisesti Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun alueella ovat ottaneet asiaan kantaa. Tässä Helsingin Kokoomusnuorten tammikuinen linjaus Guggenheimiin liittyen otsikolla

      1. Nikolas sanoo:

        Miksi nämä ”yksittäiset toimijat” (eli kaikki stadin kokoomuspoliitikot) eivät laita hankkeeseen yksityistä rahaansa kun sitäkin hankkeeseen kerättiin? Ainiin, miksi laittaa kun on ”vastuullisen markkinatalouden” nimissä veronmaksajien piikki auki.

    2. Saul Schubak sanoo:

      Helsingin Kokoomusnuoret vastustavat hanketta kaikkien muiden täysjärkisten tavoin. Lue aiheesta esimerkiksi: http://willerydman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104992-guggenheim-mentaliteetti

  7. pekkan sanoo:

    Ei, ei ja ei. Kelvotonta ja nurinkurista argumentointia.

    Ei tarvita alkuunkaan kukkahattuja jos asettuu vastustamaan liiketoiminnaksi järjestäytynyttä rikollisuutta. Taloudellisessa ahdingossa taistelevan – olipa syy hänen omansa – hyväksikäyttäminen pitäisi olla rangaistavaa.

    Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 sanoo mm.

    ”Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt…”

    1. Pula. Pikavippeihin tartutaan kun muuta lainaa ei saada. Ollaan jo maksukyvyttömyyden tilassa, mutta pikavipit mahdollistavat vajota vieläkin syvempään ahdinkoon – viivyttämällä väistämätöntä.
    2. Ymmärtämättömyys. Se että melkein-maisteri osaa laskea kustannukset ja arvioida seuraukset ei riitä. Kaikki eivät osaa. Eikä ole oikein taloudellisesti hyväksikäyttää ymmärtämättömyyttä.
    3. Kevytmielisyys. Helppo saatavuus, ei taustatarkistuksia ja mainonnan kohdistaminen. Edelleenkään hyväksikäyttöä.

    Pikavippien rakenteellinen ongelma on, että se on lainaajalle sitä kannattavampaa – mitä paremmin lainaaja hyödyntää näitä kolmea kohtaa. Hyväksikäyttäjä menestyy.

    Menestys on rakennettava vastuullisesta ja laajasti rakentavasta toiminnasta. Ei murheellisista kohtaloista ja harmaalta alueelta. Jos yrityksiltä ei löydy selkärankaa, rakennetaan sitä lainsäädäntöön.

  8. Saul Schubak sanoo:

    pekkan: Väitteesi että pikavippifirma menestyy hyväksikäytöllä ei kestä minkään sortin kriittistä tarkastelua. On päivänselvää ettei mikään lainoja tarjoava yritys menesty lainaamalla tarkoituksella henkilöille, jotka eivät kykene maksamaan takaisin. Voitte kokeilla itse tai kertoa vaikka esimerkin yhdestäkin yrityksestä jonka liiketoimintamalli perustuu tavaran tai palveluiden myymisellä maksukyvyttömille. Tällä periaatteella konkurssiin ei ole koskaan pitkä matka

    1. pekkan sanoo:

      Saul: Ajattelin kyllä täsmentää, mutta odotin keskustelupaikan huomioiden lukijoilta enemmän. Pikavippifirman kannattavin asiakas ei mielestäni ole maksukyvytön. En myöskään oleta että tämä on asiakaskunnasta suurin segmentti. Kyse on volyymibisneksestä, kannattavia asiakkaita ovat nekin jotka maksavat lainan, koron ja kulut ajallaan.

      Kirjoitukseni pointti olikin että kolmen kohdan ohjelmaa hyödyntämällä pikavippi yhtiö löytää asiakaskuntansa. Mitä tehokkaammin se tavoittaa ihmisiä jotka ovat pulassa, täyttä ymmärrystä tai harkintaa vailla – sen paremmin se menestyy. Ja näin tehdessään se siirtää omaa asiakaskuntaansa kauemmas taloudellisesta tasapainosta.

      Auttaisitko ymmärtämään miten et itse näe hyväksikäyttämiselementtiä pikavippibisneksessä? Onnistuuko ajatusleikki, jos olisit itse pikavippifirman markkinointijohtaja – millaista viestiä ja mihin kansanosaan itse kohdistaisit viestinnän?

  9. Saul Schubak sanoo:

    pekkan: Pikavippifirman markkinointipäällikkönä pyrkisin toimimaan kuin missä tahansa firmassa, eli löytämään asiakkaat joilla on eniten taretta tuotteelleni. Täyttä ymmärrystä vailla oleville en uskaltaisi myydä. Tällaiset ihmiset eivät ole oikeustoimikelpoisia ja siten heidän kanssaan tehdyt sopimukset ovat mitättömiä.

    En vaan nyt osaa ymmärtää miksi olisi moraalitonta myydä tuotteita asiakkaille joilla on niille tarvetta. Samaa logiikkaa johdonmukaisesti jatkaen meidän pitää kieltää kaikki bisnes, se kun kuitenkin perustuu poikkeuksetta siihen että tyydytetään asiakkaiden tarpeita. Maailma olisi ilmeisesti parempi paikka kun asiakkaiden tarpeet jäävät tyydyttämättä. Pikavippiesimerkissä ihmiset jäävät ilman rahaa ja palelevat ja kulkevat nälissään.

  10. Nikolas sanoo:

    ”Voitte kertoa vaikka esimerkin yhdestäkin yrityksestä jonka liiketoimintamalli perustuu tavaran tai palveluiden myymisellä maksukyvyttömille”

    Minä voin kertoa, eräs yritys tekee juuri tuota mitä kuvailet, sen yrityksen nimi on Kokoomus!
    Kokoomus on lainannut maksukyvyttömälle Kreikalle ainakin jo kolme miljardia euroa. Kokoomuksen liiketoimintamalli on siis juuri kuvailemasi mukaista, lainojen antamista maksukyvyttömille.
    Hupaisaa tässä tietenkin on se, että kokoomus ei lainaa omista, vaan veronmaksajien rahoista.

  11. Myrttos sanoo:

    ”Voitte kokeilla itse tai kertoa vaikka esimerkin yhdestäkin yrityksestä jonka liiketoimintamalli perustuu tavaran tai palveluiden myymisellä maksukyvyttömille. Tällä periaatteella konkurssiin ei ole koskaan pitkä matka”

    lol, katsokaahan vain kokkarinuoret peiliin, viimeiset kaksi hallituskautta ”vastuullisen markkinatalouden” johdolla ei mitään muuta ole ollutkaan kuin kuvailemaasi palvelun myymistä maksukyvyttömille. Mr. Käteinen on kunnostautunut suomalaisten omaisuuden vippaamisessa etelän sosialistihallituksille, jotka eivät koskaan maksa velkojaan takaisin.

  12. Henkka sanoo:

    Kokoomuksen Sampsa Katajan ratkaisuehdotukset ovat kyllä juuri sitä pölhöpopulismia, johon kirjoittaja tässä viittaa. Suurimmat kustannukset pikavipin maksamatta jättäneelle koituvat maksuista, joita perintäyhtiöt saavat periä riidattoman saatavan vahvistamisesta käräjäoikeudessa. Todelliset kustannukset tietojen automaattisesta siirämisestä sähköisen ohjelmistorajapinnan kautta oikeuteen ovat lähellä nollaa, mutta oikeusministeriön vahvistamien taksojen mukaan tästä voidaan periä velalliselta useamman sadan euron kustannukset. Täyttä renttiä. Ks. esim. http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2012/04/581-pikavippien-korot-ja-oikeuskulut.html

    Omasta mielestäni pikavippien haittoja tulisi toki minimoida muutenkin, eikä kirjoittajan huvittavan idealistinen käsitys yksilön vapauden ja vastuun absoluuttisesta etusijasta vastaa omaani. Yksi hyvä keino voisi olla positiivinen luottorekisteri, josta luotonantaja voisi nähdä vippaajan muut lainat. Ei se ole pikavippiyhtiönkään etu, ettei maksukykyä löydy.

    1. Saul Schubak sanoo:

      ”Yksi hyvä keino voisi olla positiivinen luottorekisteri, josta luotonantaja voisi nähdä vippaajan muut lainat. Ei se ole pikavippiyhtiönkään etu, ettei maksukykyä löydy.” -Tätä ideaa ovat monet pikavippifirmat jo toteuttaneet. Jätän jatkokehittelyn myös heidän harteilleen. Julkisen vallan ei tarvitse kertoa miten yhtiöt hoitavat liiketoimintaansa järkevimmin

  13. Eppu Saarela sanoo:

    Saul, oletko oikeasti sitä mieltä, että yhteiskunta ei saa asettaa ihmisten ”tarpeita” jonkinlaiseen paremmusjärjestykseen ja tarjota palveluita, estää ja suojata tämän hierarkkisen järjestyksen perusteella?

    Minusta ainakin mielipuolen ”tarve” tappaa minut kirveellä on huomattavasti vähemmän arvokkaampi kuin oma tarpeeni pysyä hengissä. Tahdon myös, että yhteiskunta tukee enemmän omaa tarvettani kuin mielipuolen tarvetta.

  14. Saul Schubak sanoo:

    ”Saul, oletko oikeasti sitä mieltä, että yhteiskunta ei saa asettaa ihmisten ”tarpeita” jonkinlaiseen paremmusjärjestykseen ja tarjota palveluita, estää ja suojata tämän hierarkkisen järjestyksen perusteella?” -Kyllä! Yhteiskunnan tehtävä ei ole asettaa tarpeita mihinkään järjestykseen.

    ”Minusta ainakin mielipuolen ”tarve” tappaa minut kirveellä on huomattavasti vähemmän arvokkaampi kuin oma tarpeeni pysyä hengissä. Tahdon myös, että yhteiskunta tukee enemmän omaa tarvettani kuin mielipuolen tarvetta.” -Kirvesmurhaaminen on kiellettyä aivan muista syistä kuin siksi että se olisi alempana yhteiskunnan asettamassa tarvejärjestyksessä

  15. Heikki Karhu sanoo:

    Pikavipit, mikäs siinä, myös niille, joilta luottotiedot on menny, tietysti korkeammalla korolla. Sen sijaan yksityiset perintäfirmat pois yksityisen kansalaisen kimpusta (vain yritysten väliseen perintään) ja näiden perinnät ulosottoviranomaisille, ilman älyttömiä toimenpidelaskutuksia.

  16. Sami N. sanoo:

    ”On päivänselvää ettei mikään lainoja tarjoava yritys menesty lainaamalla tarkoituksella henkilöille, jotka eivät kykene maksamaan takaisin. ”

    Olen valitettavasti joutunut seuraamaan läheltä tapausta, jossa täydellisen maksukyvytön, jo valmiiksi ylivelkaantunut ihminen onnistui saamaan puolen vuoden aikana useita kymmeniä pikavippejä n. 20 eri pikavippifirmasta – käytännössä kaikki Suomessa toimivat vippiyritykset tuli käytyä läpi.

    Yksikään vippifirmoista ei kokenut tarpeelliseksi vakuuttua velallisen maksukyvystä vippejä myöntäessään. Koska yrittäjä ei varmasti halua/voi toimia tappiolla pitkään, täytyy esittää kysymys: miksi kaikki firmat silti poikkeuksetta lainasivat? Kyseessä ei voinut olla satunnainen virhearvio, koska tämä ”pyramidi-itsepetos” jatkui kuukausia ja kattoi kaikki alan toimijat. Vastaus: lainaaminen on aivan ilmeisesti kannattavaa liiketoimintaa, lainanottajan maksukyvystä riippumatta.

    Yksi selitys tälle on – ei se paljon kohuttu vuosikorko – vaan järjestelykulut, joista osa on nerokkaasti naamioituja. Pikavippifirma saattaa veloittaa satasen lainan järjestelyihin liittyvistä tekstiviesteistä jopa kymmeniä euroja vipin elinaikana. Nämä ovat firmalle riskittömiä, koska lainanottaja maksaa ne puhelinlaskussaan ja teleoperaattori kantaa riskin. Tyypillinen myrkkytäky on esim. eräpäivän lähestyessä lähetettävä mainosviesti tyyliin ”Haluatko pidentää laina-aikaa? Siirrä eräpäivää viikolla korotta, viestin hinta 5 euroa”. Korottapa hyvinkin…

    Jotkut pikavippifirmat käyttävät myös kyseenalaisia keinoja korkojen laskennassa. Pieleen menneen takaisinmaksun pystyy yleensä sovittelemaan, esim. maksamalla lainan 12 kk-erässä. Tällöin tietenkin maksueriin on laskettu mukaan vuosikorko, eikä siinä mitään, näinhän sen kuuluu mennä. Kalliiksi tulee, mutta aivan sääntöjen mukaan. Tässä kohtaa tulee jännä ilmiö: velkasumman voi toki maksaa pois kerralla, suunniteltua aiemmin. Tällöin tulisi matematiikan oppikirjan (ja lain?) mukaan maksueriin sisällytetty korko laskea uusiksi. Lainanantaja ei tietenkään saisi periä korkoa ajalta, jolloin laina on jo maksettu pois. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaan eräskin pikavippifirma ilmoitti ko. velalliselle tylysti, että maksettava summa on samansuuruinen, maksettiin velka pois kerralla tai 12 erässä, ts. korkoa pitää maksaa koko vuodelta, vaikka velkapääoman maksaisikin pois jo muutaman kuukauden jälkeen!

    Mitä todennäköisimmin laiton temppu, mutta velalliselle vaikeasti tartuttava epäkohta – riitauttamisprosessi olisi aivan liian hidas ja epävarma; maksamatta jättäminen veisi perintään ja luottotietojen menetykseen ja juridinen prosessi ei auta akuuttiin tilanteeseen.

    Vuosikorkojen sijaan pitäisi todellakin kiinnittää enemmän huomiota piilokuluihin, perintäkuluihin yms. joista tiedottamista ei liene säännelty juuri mitenkään. Piilokulut näyttäisi olevan se rahavirta, joka tekee vippitoiminnasta kannattavaa. Mikä muu selittää sen, että konkurssikypsälle velalliselle kannattaa lainata jatkuvasti lisää (kun objektiivinen tarkkailija voi todeta varmuudella, että maksukykyä ei ole eikä tule)?

    1. Saul Schubak sanoo:

      Sami N: ”Olen valitettavasti joutunut seuraamaan läheltä tapausta, jossa täydellisen maksukyvytön, jo valmiiksi ylivelkaantunut ihminen onnistui saamaan puolen vuoden aikana useita kymmeniä pikavippejä n. 20 eri pikavippifirmasta – käytännössä kaikki Suomessa toimivat vippiyritykset tuli käytyä läpi.”

      Juuri tällaisten tapausten takia pikavippifirmat varmaan perustivat yhteisen rekisterin. Kuvaamasikaltainen temppu siis tuskin enää onnistuu.

  17. Sami N. sanoo:

    Saul, analyysistasi puuttuu muutama tärkeä osanen ja vertailukohtana käyttämäsi anekdootit eivät kuvasta pikavippiyritysten bisnesmallia oikein. Esitän tässä, miksi pikavippifirmat edustavat mielestäni itse asiassa vääristymää vapaassa markkinataloudessa yksilöiden kannalta.

    On aivan totta, että kallista lainaa on rationaalista ottaa tietyissä tilanteissa. Ja on aivan validia tarjota kallista rahaa markkinoille, jos kysyntää on. Käytät anekdoottina esimerkkejä omasta elämästäsi, jossa oli kannattavaa ottaa nimelliskoroltaan kallis laina kassavarannon ollessa hetkellisesti nollilla, esim. vipata lounasrahat tai hynää kenkäostoksiin. Täysin toimiva ja rationaalinen skenaario – sinun rajatussa kontekstissasi, jonka parametrit eivät kuitenkaan välttämättä vastaa tyypillisen pikavipin asiakaskuntaa. Ongelmia rinnastuksessasi:

    1.
    Kysymys: minkä tietojen varassa uskalsit vipata? Tiesit _varmuudella_ saavasi likviditeettisi (lompakkosi) takaisin eräpäivään mennessä. Sinulla oli täydet ja moninkertaiset faktuaaliset vakuudet – oli molemmille osapuolille päivänselvää, että takanasi on monisatakertaiset vakuudet, joskaan ei välittömästi likvideinä varoina. Tilanne ei siis vertaudu niihin pikavippifirmojen asiakkaisiin, jotka ottavat vakuudettomia lainoja tietoisena vakuudettomuudestaan ja epätietoisina maksukyvystään. Olisitko toiminut samoin, jos et olisi ollut varma takaisinmaksukyvystäsi annetuilla ehdoilla? Et ehkä olisi luvannut kaverille pullakahveja ainakaan seuraavaksi päiväksi, jotta et olisi menettänyt kasvojasi (”luottokelpoisuuttasi”).

    2.
    Myös lainanantajan kannalta vippifirman tilanne poikkeaa ystävästäsi. Olisiko ystäväsi vipannut 10 euroa lounasrahaa kadulla vastaantulevalle laitapuolen Arskalle samoilla lupauksilla (”Heitä hei kymppi, mä maksan sulle ihan varmasti pullakahvit, ihan totta hei…”)? Tuskinpa. Hän olisi luokitellut Arskan pikaisella riskianalyysilla roskalainaluokkaan, toisin kuin sinut, joka edustanet hänelle A++-luottoluokitusta. Sen sijaan pikavippifirmat eivät pääsääntöisesti tee riskianalyyseja, vaan myöntävät Arskalle surutta lounasrahat. Arska on vippifirman todennäköisempi asiakas kuin sinä, koska hänellä on vähemmän mahdollisuuksia kilpailuttaa lainansa.

    3.
    Sinulla oli myös valinnanvaraa. Hätätilassa olisit voinut sinnitellä – epämukavasti mutta ilman pysyviä seurauksia – päivän ilman lounasta. Olisit myös voinut jättää hyvän kenkätarjouksen väliin – sivu suun olisi mennyt vain tilaisuus tehdä voittoa. Nollavaihtoehto eli lainaamatta jättäminen olisi ollut aidosti likipitäen nollavaihtoehto, eikä jotain merkittävää ja pysyvää haittaa (esim. luottokelpoisuuden, asunnon, auton tai muun toimintaedellytyksen menetys).

    Tyypillinen pikavippifirman ongelma-asiakas sen sijaan ottaa lainansa pakkotilanteessa, esim. saadakseen toisen lainanlyhennyksen, vuokran tms. maksettua. Toimimatta jättämisestä seuraa dramaattinen haitta. Hänen tekojaan pitää punnita eri kriteereillä koska valinta-avaruuskin on eri: ei ole vaihtoehtoa pidättäytyä rahankäytöstä, kyse ei ole vain optimoinnista. Tästä joku toinen kommentoija puhuikin aiemmin lain tarkoittamana hädänalaisen hyväksikäyttämisenä. Jotkut toki haluavat tähänkin soveltaa vapaan markkinatalouden ajatusta: jokainen hyväksikäytetty ansaitsee kohtalonsa. Katsot että (tyhmiä) ihmisiä ei pidä paapoa ja hyväksyn tämän arvovalintasi. Esimerkkisi ei silti rinnastu pikavippeihin.

    4.
    Ystäväsi olisi varmaan tiukan paikan tullen myös armollisesti suostunut odottamaan pullakahvejaan lisäkorotta seuraavaan päivään? Tai sitten ystäväsi ovat todella kylmäsydämisiä! Sen sijaan pikavippifirma ei olisi ollut sinulle yhtä armollinen. Tässä vielä yksi ero yhtälössä.

    5.
    Saatat itse olla markkinoilla poikkeuksellinen ilmiö: rationaalinen toimija. Tyypillinen pikavippaaja taas ei ole rationaalinen toimija, monestakin syystä. Taloustieteessä rationaalisen toimijan oletus on ylipäätään kyseenalaistettu Nobel-tasolla asti, vaikka toki behavioraalisen taloustieteen kritiikkiäkin on syytä kuunnella.

    Rationaalinen valinta olisi monelle vipin tarpeessa olevalle sovitella velanmaksua velkojan kanssa, mutta harva on tietoinen mahdollisuudesta tai uskaltaa/kehtaa käyttää sitä. Sen sijaan he pahentavat maksukyvyttömyyttään ottamalla kallista lainaa tilanteessa, jossa heillä ei faktuaalisesti olisi varaa sellaiseen.

    Esitin edellä useita syitä, miksi esimerkkisi omasta arkiympäristöstäsi eivät kuvaa pikavippibisnestä täsmällisesti. Kyse ei kaikilla vippaajilla ole rahavirtojen optimoinnista vaan (ehkä jo aiemmin alkaneesta) negatiivisesta kierteestä.

    Ehkä näkemyseromme tässä kiteytyy siihen, millaiseksi me kumpikin kuvittelemme vippifirman ”tyypillisen” asiakkaan. Sinä selvästikin puhut kalliin lainarahan käytöstä opportunistisessa mielessä, iloisena tilaisuutena optimoida käteiskassansa kokoa. Tässä mallissa ongelmatapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia, satunnaisia virhearvioita. Minä taas puhun tilanteista, jossa puskurivarat on jo aiemmin syöty, likviditeetti kroonisesti matalampi kuin olisi optimaalista, ja sitten naamalle iskee pakottava tarve reagoida hinnalla millä hyvänsä. Tässä mallissa vippifirmat edustavat epätervettä kilpailua; rahaa joka ei ole markkinahintaista koska kilpailua ei ole (tarjonta muodostaa käytännössä kartellin).

    Oleellista lienee siis, kumpi on vallitseva tapa käyttää pikavippejä ja jos jälkimmäistä, pitäisikö tälle kartellivääristymälle tehdä jotain. Itse väitän että tuo hädänalainen vippaaja on tyypillisempi tapaus, koska käteiskassan optimoijilla on jo lähtökohtaisesti käytössään paremmat vakuudet (esim. säännölliset tulot) sekä halvempia rahoitusinstrumentteja (vaikkapa S-pankin luottokortin saa käytännössä kuka vain köyhempikin).

    1. Saul Schubak sanoo:

      Sami N. : 1. Mihin pyrit? Pikavippaajat saavat paremmilla ehdoilla lainaa kuin minä esimerkissäni

      2. ”Myös lainanantajan kannalta vippifirman tilanne poikkeaa ystävästäsi. Olisiko ystäväsi vipannut 10 euroa lounasrahaa kadulla vastaantulevalle laitapuolen Arskalle samoilla lupauksilla”

      Ei varmaan. Onneksi pikavippifirmalta saa rahaa, ja vielä halvemmalla

      3. ”Tyypillinen pikavippifirman ongelma-asiakas sen sijaan ottaa lainansa pakkotilanteessa, esim. saadakseen toisen lainanlyhennyksen, vuokran tms. maksettua. Toimimatta jättämisestä seuraa dramaattinen haitta.” Tässä argumentoit pikavippien puolesta

      5. ”Saatat itse olla markkinoilla poikkeuksellinen ilmiö: rationaalinen toimija.”

      Tunnut olettavan ettei kenenkään voi olla rationaalista ottaa pikavippejä. Näinollen samalla logiikalla olen kaikkea muuta kuin rationaalinen toimija. En muutenkaan missään vaiheessa olettanut kenenkään olevan rationaalisia toimijoita eikä tällainen oletus ole tarpeellinen argumenttejani tukemaan.

      ”Minä taas puhun tilanteista, jossa puskurivarat on jo aiemmin syöty, likviditeetti kroonisesti matalampi kuin olisi optimaalista, ja sitten naamalle iskee pakottava tarve reagoida hinnalla millä hyvänsä. Tässä mallissa vippifirmat edustavat epätervettä kilpailua; rahaa joka ei ole markkinahintaista koska kilpailua ei ole (tarjonta muodostaa käytännössä kartellin).”

      Mitä ihmettä puhut? Pienlainabisneksessähän on todella paljon kilpailua. Sitäpaitsi sinä haluat kieltää tämän kilpailun ja koko liiketoiminnan. Argumenteistasi seuraisi loogisesti päinvastainen lopputulema.

      ”tse väitän että tuo hädänalainen vippaaja on tyypillisempi tapaus, koska käteiskassan optimoijilla on jo lähtökohtaisesti käytössään paremmat vakuudet (esim. säännölliset tulot) sekä halvempia rahoitusinstrumentteja (vaikkapa S-pankin luottokortin saa käytännössä kuka vain köyhempikin).”

      Ei tarvitsisi väittää niin paljoa jos vaivautuisi hakemaan googlesta tutkittua tietoa (tämä on toki hiukan puolueellista mutta en jaksa kaivaa enempää): ”Pienlainayhdistyksen selvitys paljastaa, että kolme neljäsosaa pienlainoista otettiin keskellä päivää klo 8 – 17 välillä. Ainoastaan seitsemän prosenttia lainahakemuksista tuli klo 20 jälkeen. Myönnetyistä lainoista ainoastaan 0,03 prosentissa ilmeni väärinkäytöksiä. Selvityksessä tarkasteltiin viime vuoden tilastojen perusteella viiden merkittävän pienlainayrityksen asiakasprofiileja. Mikään tutkituista yrityksistä ei myöntänyt lainaa klo 22 jälkeen.

      Pikaluotonantajat tarkistavat aina jo nyt luottotiedot Asiakastiedolta ja tekevät tarvittavat muut tarkistukset, jonka jälkeen vasta annetaan luottopäätös tekstiviestinä. Luotonantaja voi myös harkintansa mukaan ja ilman erityistä syytä ilmoittamatta olla myöntämättä pikalainaa. Seula onkin tiukka, sillä 44 prosenttia tekstiviesteinä tulleista laina-anomuksista hylätään.”

      1. Saul Schubak sanoo:

        Pikavippaajilla on muutenkin useimmiten säännölliset tulot. Tästä syystä pikavippi on englanniksi ”Payday Loan”, eli laina palkkapäivään.

      2. Sami N. sanoo:

        ”1. Mihin pyrit? ”
        – Pyrin tuomaan esille sen, että esimerkkisi kertoo tilanteesta, jossa lainan ottajalla on monisatakertaiset vakuudet. Pyrin nostamaan esille kysymyksen: minkä tiedon valossa esität, että tällainen esimerkki olisi edustava ja kattava?

        Sanot toisaalla: ”Pikavippaajilla on muutenkin useimmiten säännölliset tulot. ”

        Yritin suosittelemaasi googlausta, mutta tietoa pikavippaajien palkkatuloista ei nyt aivan triviaalisti irronnut. Jos sinulla on tähän hyvä lähde, kuulisin mielelläni. Sen verran selvisi, että useimmat firmat tuntuvat vaativan isompiin summiin säännölliset tulot, mikä on kaikin puolin järkevää. Hyvä näin. Pienemmilläkin summilla pääsee kyllä ongelmiin, kun kyse ei ole pelkästään velkapääomasta + koroista, vaan niistä kuluista (Pienlainayhdistyksen mukaan ~25% velkasummasta).

        2. ”Olisiko ystäväsi vipannut 10 euroa […] Ei varmaan.”
        — Siispä mihin pyrit esimerkilläsi? Minä pyrin tuomaan esille, että riskikartoitus on oleellinen osa lainapäätöstä. Onkin hienoa, jos Pienlainayhdistyksen jäsenyritykset ovat vetämässä pelisääntöjä oma-aloitteisesti tiukemmalle esim. näiden kartoitusten ja yhteisten rekisterien muodossa.

        Yksi avoin kysymys on edelleen, mikä on vippifirman insentiivi vipata Arskalle, jos kaverillasikaan ei insentiiviä ole? Onko vippifirmalla huonompi tatsi riskianalyysiin kuin kaverillasi? Vai onko taustalla jokin muuttuja, joka ei esimerkistäsi ilmene, mutta selittää miksi vippifirman kannattaa lainata Arskalle, siinä missä kaverisi ei missään nimessä kannata? Olen ihan aidosti kiinnostunut.

        3. ”Tässä argumentoit pikavippien puolesta”
        — Olenko väittänyt argumentoivani niitä vastaan? Kuten kirjoitukseni alussa sanon, pyrin nostamaan esille, miten anekdoottisi ovat täysin epärelevantteja pikavippibisnestä tarkasteltaessa. Kenkäostoksesi ja kännivippisi eivät kuvaa pakkotilannetta, joka on – kuten itsekin kuvailet – tyypillinen ”Payday Loan”-asiakascase. Sen sijaan kuvailet ”voiton maksimointi”-tyyppistä skenaariota, jonka miellän olevan paljon marginaalisempi case. Lounascase on siinä rajoilla, voin myöntää että sen voi tulkita myös pakkotilanteeksi jos kurniva vatsa approksimoidaan sellaiseksi 🙂

        Minusta ne pakon edessä lainaavat ovat ylipäätään kiinnostavampi tarkastelukohde kuin kuvailemasi ”voiton maksimoijat”, siksi toivoisin esimerkkien ja keskustelun keskittyvän niihin.

        ”Sitäpaitsi sinä haluat kieltää tämän kilpailun ja koko liiketoiminnan. ”
        — Edelleen: haluanko? Missä minä niin sanoin? Oletkohan nyt liian innokas sovittelemaan sanoja suuhuni ja kukkahattua päähäni, kun kehtaan kommentoida jotain poikkipuolista? Onnea vaan poliittiselle uralle, mutta pelisilmää kannattaa ehkä vähän vielä treenata.

        Minä olen huolissani ennen kaikkea pelisäännöistä. Saahan kallista rahaa myydä, kunhan ei myy harhaanjohtavilla väitteillä tai viallisella tuotteella. Mainonta on edelleen esim. kokonaiskulujen osalta harhaanjohtavaa. Esitin aiemmin myös todellisen esimerkin koroilla kusettamisesta. Tällaiset vedätykset tekevät hommasta epäeettistä, ja kombo ”vedätys + epärationaaliset toimijat” ovat ikävä. Tai oikeastaan: vedätys on mahdollinen vain, koska toimijat eivät ole rationaalisia.

        Löysin nyt viitteitä siitä, että hintahaitaria sittenkin on, eli kartelliväitteeni saattaa olla perusteeton. Vedän takaisin. Kuulostaa myös hyvältä, että Pienlainayhdistys ehdottaa mm. isompia rekisteröitymismaksuja vippifirmoille, mikä voisi vähentää kusettajien hinkua markkinoille.

        Pienlainayhdistys esittää myös kulukattoa vipeille (http://yle.fi/uutiset/pienlainayhdistys_esittaa_kulukattoa_pikavipeille/6081935), ja tämä olisi minusta erittäin positiivinen ele vippifirmojen suunnalta. Tosin tuo linkatussa uutisessa esiintynyt 60 euroa kuluja 200 euron lainasta (3 kk) on minusta edelleen aika suolainen hinta.

        30% kulut jopa lyhytaikaisesta lainasta on se, mikä tässä minusta mättää, eikä tässä puhuta edes niistä maagisista vuosikoroista. Faktat: A) kaikki toimijat eivät ole rationaalisia. B) Pikavippien markkinointi on harhaanjohtavaa mm. kokonaiskulujen osalta. Seuraus: epärationaaliset lainanottajat eivät ymmärrä pikavipin todellista kulurakennetta, koska sitä ihan tahallisesti obfuskoidaan heiltä. Vaikka he yleensä selviävätkin lainastaan, he maksavat silti enemmän kuin edes ymmärtävät.

        Soisin että lainaajat tiedostaisivat rahansa hinnan. Nyt niin ei ole. Haluaisin muuttaa pelin sääntöjä siihen suuntaan = läpinäkyvyys, avoimuus, selkeys. Rehelliset vippifirmat eivät siihen kaatuisi, jos niiden bisnes todella on kestävällä pohjalla.

  18. Jaana GV sanoo:

    Pikavippejähän ei olla kieltämässä vaan niiden todellinen vuosikorko alentamassa lainsäädännön avulla tasolle, joka on lähempänä suomalaisten rahoitusalan instituutioiden peruskorkoja: Vaikkakin korko tulee silti olemaan verrattain suurempi kuin pitkäaikaislainoissa. Onhan se täysin järjetöntä ja kuluttajan riskienhallinnan kannalta käsittämätöntä, että vuosikorko voi olla jopa yli 900%. Eikö? Taas on blogiaan kirjoittamassa joku, jolla on sitten maksaa ottamansa lainat takaisin: Valitettavasti tosiasia vain on se, että pikavippejä otetaan juuri sen vuoksi, että kaverilta tai vanhemmilta ei voi lainata koska he tietävät, että lainanottaja ei kuitenkaan pysty maksamaan lainaansa takaisin. Pikavippejä otetaan kun mistään muualta ei enää lainaa saa, mutta silti tekisi mieli käyttää rahaa sen sijaan, että olisi alunperinkin tosiaan järjestellyt taloudellisen tilanteensa niin, että rahat riittäisivät. Yhteiskunnalta menee aivan turhaan aikaa ja rahaa tällaisten, sinänsä pikkuhommien oikeuskäsittelyihin ja lisääntyneet pikavipeistä johtuvat velkomustuomiot vievät aikaa muilta, isommilta jutuilta. Näiden syiden vuoksi Pikavippien myöntämistä rajoittava laki on suunnitteilla: Ei sen vuoksi, että juuri sinä osaat hoitaa raha-asiasi. Nuorena poliittisena toimijana – ehkä jopa tulevana vaikuttajana jos kasvat vielä vähän ajattelumaailmasi suhteen – sinun tulee ymmärtää, että yhteiskunta ja sen päätökset ei ole tehty sinua ajatellen, vaan kaikkien yhteistä etua ajatellen: Jos sinä hallitset raha-asiasi, niin hyvä niin. Kaikki eivät siihen kykene tai eivät siitä piittaa.

    1. Saul Schubak sanoo:

      Tähän ongelmaan voitaisiin puuttua riidattomien pienlainojen siirtämisellä suoraan ulosottoon. Oikeusjärjestelmämme kaipaa myös tehostusta. Kummatkaan eivät vaadi pikavippien kieltoa

      ”sinun tulee ymmärtää, että yhteiskunta ja sen päätökset ei ole tehty sinua ajatellen, vaan kaikkien yhteistä etua ajatellen: Jos sinä hallitset raha-asiasi, niin hyvä niin. Kaikki eivät siihen kykene tai eivät siitä piittaa.” Minä pärjään aivan hyvin ilman pikavippejä. En ole pikavippifirmoilta niitä koskaan tähän mennessä ottanut. Onko argumentit loppu kun täytyy alkaa kyseenalaistaa motiivejani?

      1. Sami N. sanoo:

        ”Minä pärjään aivan hyvin ilman pikavippejä. En ole pikavippifirmoilta niitä koskaan tähän mennessä ottanut.”

        — Et siis ole pikavippejä koskaan käyttänyt. Siksipä olikin kirjoituksessasi silmiinpistävää ja argumentaatiotasi heikentävää, että kaikki esimerkkisi olivat omasta henkilökohtaisesta elämästäsi. Tapasi käsitellä aihetta luo lukijalle vaikutelman, että haluat samaistaa sinun elämäntilanteesi ja elämänhallintasi ja pikavippien tyypilliset caset.

        Jos haluat puhua pikavipeistä, puhu niistä äläkä kenkäostoksistasi, kun et kerran niitä pikavipeillä ole rahoittanut, etkä aiokaan rahoittaa. Jos puhutaan pikavippien asiakaskunnasta, heidän valistuneisuudestaan ja elämänhallinnastaan jne., ei myöskään kannata rinnastaa sitä omaan lounasvippiin.

        Tämä ei tietenkään tarkoita, ettetkö voisi ottaa kantaa pikavippeihin, vaikka et itse ole niitä kokenutkaan. Jos väittäisin muuta, syyllistyisin ”Liito-oravana olen sitä mieltä, että…”-argumentaatioon. Olisi kuitenkin älyllisesti rehellistä sitten tuoda korostetusti esille, että omakohtaista kokemusta ei ole, joten näkökulma on ulkopuolinen.

  19. Jaakko sanoo:

    Onko nyt aivan varmaa, ettei tätä sivua ole hakkeroitu? Kommentointi ovat näet lähes Homma-foorumin luokkaa – tämäkö on se Uusi Suomi, johon Kokoomus-nuoret meitä luotsaavat? Näemmä Mr Schuback etunenässä.

  20. härmmentynyt sanoo:

    Miten satuinkin facelinkityksen kautta tänne ja olen todella hämilläni tästä mielipiteestä, tämän on oltava joku trolli, ei kai kukaan noin yksinkertainen voi olla.

    1. Saul Schubak sanoo:

      Kiitos arvokkaasta lisästänne keskusteluun

  21. Björn Mursu sanoo:

    ”Esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt pitävät rahavarantojaan niin suurina että eivät todennäköisesti joudu maksuvaikeuksiin, mutta samalla niin pienenä että pystyvät sijoittamaan pääomiaan tehokkaasti. Heillä on siis pieni mutta harkittu riski sille että joutuvat turvautumaan kalliiseen hätärahoitukseen.”

    Oletko vakavissasi tämän kommentin kanssa? Seuraatko lainkaan mitä maailmantaloudessa tällä hetkellä tapahtuu?

  22. S sanoo:

    Teksti suorastaan huokuu tahatonta ironiaa, mitä erityisesti tulee tuon lainauksen käyttöön.

    Sillä, jos kaikki tuntisivat paremmin talousasioita ja eivät olisi ymmärtämättömyyden tilassa niin pikavippejä ei otettaisi niin paljon, mikä itse asiassa tarkoittaisi koko bisneksen lisäarvon romahtamista.

    1. Saul Schubak sanoo:

      Et näemmä ymmärtänyt lainausta. Se kertoo ettei kaikkien tarvitse tietää talousasioista, kuten pienlainojen funktiosta. Ihmisten olisi kuitenkin hyvä ymmärtää olla hiljaa niistä asioista, joista eivät mitään tiedä. Pienlainojen ehdot taas ovat helpot ymmärtää: 100 € nyt ja 120 € kahden viikon kuluttua takaisin. On vaikea kuvitella niin yksinkertaista ihmistä joka ei tätä käsittäisi.

      ”Sillä, jos kaikki tuntisivat paremmin talousasioita ja eivät olisi ymmärtämättömyyden tilassa niin pikavippejä ei otettaisi niin paljon”

      Yritin argumentoida miksi pikavippejä on ihan perusteltua ottaa tietyissä tilanteissa.

  23. Jussi Hagman sanoo:

    Olipa viihdyttävä kirjoitus, enää ei tarvita lehtilehden tapaista parodiaa kun Kokoomusnuoret hoitavat senkin itse!

    Jos edes vähän tuntisitte historiaa tietäisitte, että rahan lainaaminen huono-osaisille, koronkiskonta ja perintä ei ole mikään uusi ”lupaava finanssialan innovaatio”. Stä on tehty, ja ihan korrektisti säädelty, jo vähintään tuhansia vuosia.

    Vähän uudempi Bangladeshlainen ”innovaatio”, tai oikeammin kusetus, sai siitä Nobelinkin, mutta ei se siitä yhtään paremmin toimivaa tai hyväksyttävää tee.

    Korkokatto on hyvä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Markkinan erehtymätön käsi ei todellakaan korjaa tätä ongelmaa maagisesti, vaikka siihen kuinka fanaattisesti uskoisikin.

    1. Saul Schubak sanoo:

      ”Olipa viihdyttävä kirjoitus, enää ei tarvita lehtilehden tapaista parodiaa kun Kokoomusnuoret hoitavat senkin itse!”

      Kiva että viihdytti 🙂

      ”Korkokatto on hyvä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Markkinan erehtymätön käsi ei todellakaan korjaa tätä ongelmaa maagisesti, vaikka siihen kuinka fanaattisesti uskoisikin.”

      Hintakatothan ovat perinteisesti toimineet hirveän hyvin? Niin tai voitaisiin samantien kieltää korko kokonaan kuten keskiajalla?

      1. Sami N. sanoo:

        ”Hintakatothan ovat perinteisesti toimineet hirveän hyvin? Niin tai voitaisiin samantien kieltää korko kokonaan kuten keskiajalla?”

        Niin no, korko on kielletty rahan historiassa säännöllisesti aika ajoin, keskiajan Eurooppa on vain yksi esimerkki ja viimeisin näillä nurkilla. Ei kieltoa keksitty tuolloin tyhjästä, vaan onhan se jo Vanhassa Testamentissa, soveltaminen on vain välillä jäänyt väliin. Kaikkien valtauskontojen pyhät kirjoitukset kieltävät koronkiskonnan, että on sitä problematiikkaa ja bisneksen eettisyyttä selvästi jouduttu miettimään aiemminkin. Toisaalta juuri temppelithän ne ensimmäisiä pikavippifirmoja taisivat olla.

        Mitä tulee hintakattoihin, niin ainakin USA:ssa on joka osavaltiolla oma asetus korkokaton suhteen. Koronkiskonnaksi (tai ”predatory lending”) katsotaan sitten tämän alueellisen korkokaton jollain määrällä X ylittävä korkotaso. Myös kulukattoja taitaa olla. En ole kuullut, että katto olisi siellä mikään keskeinen ongelma, mutta enpä ole aktiivisesti seurannutkaan tätä osaa sikäläisestä politiikasta.

        Koska en ole taloushistorian asiantuntija, en osaa suoraan sanoa tarkempia faktoja kattojen vaikutuksista, enkä taida ehtiä perehtyä. Itse suhtaudun niihin nykytietämykselläni samalla tavalla kuin esim. elintarviketurvallisuutta koskeviin rajoituksiin tai liikennesääntöihin: joo onhan se kamalaa kun hallitus kyttää ja paapoo ja passivoi, mutta joillekin rajoituksille on itse asiassa ihan hyvät perustelut. Vai kuka tänä päivänä ehdottaisi turvavyöpakon poistamista?

      2. Saul Schubak sanoo:

        ”Hintasääntely: Mikäli määrätty hinta on alhaisempi kuin markkinahinta, tuloksena on ylikysyntä eli pula ja alitarjonta (esim. Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden ruokakauppojen jonot – tai Suomen jonot toisen maailmansodan hintasääntelyn aikana), ks. ”hintakatto” eli maksimihinta.”

        Näin kertoo wikipedia. Jostain taloutieteelliseltä sivulta voitte käydä lukemassa perusteellisemmin mitä haittaa on hintasäännöstelyssä.

  24. Elise sanoo:

    Tämä blogikirjoitus todistaa vain sen ettei viittävaille rahoituksen maisteri osaa edes derivoida. 58 nollaa? Missä maailmassa elät? Hanki parempi laskin ja suhteellisuudentaju.

    1. Saul Schubak sanoo:

      Missähän kohtaa tässä laskutoimituksessa olisi hyötyä derivoinnista?

  25. Hiihdin sanoo:

    Sitä argumenttia ei kukaan ole vielä käyttänyt, että koron pyytäminen lainasta on syntiä. Keskiajalla sitä ei kunnon kristitty saanut tehdä, mutta juutalaiset saivat. Sen seuraukseni heistä tuli pankkiireja. Kun heidät sitten karkoitettiin Espanjasta suurimpana syynä taisi olla se, että sillä tavoin aateliset pääsivät kätevästi veloistaan, eikä suinkaan heidän vääräuskoisuutensa. Maailma olisi varmasti parempi paikka, jos pikavippien kaltaiset ilmiöt poistuisivat. Entisajan ”viinavekselit” olivat kuitenkin jollakin tavalla hallinnassa. Niitä sai vain pankkien aukioloaikoina. Vaikka kyllä niilläkin taloja ja tiloja hävitettiin. Totuus taitaa olla, että pikavipit ovat vain yksi keino rahastaa hädänalaisessa tilanteessa olevia eikä sellaista sosiaalisesti vastuullisessa yhteiskunnassa voi katso hyvällä silmällä. Taloushistoria on täynnä tarinoita siitä mitenkä joku on keksinyt näppärän tavan rahastaa muka lainaamalla ja on samalla puhdistanut köyhältä lopunkin omaisuuden. Samin argumentit ovat hauskoja, mutta niillä ei ole mitään tekemistä lähimmäisestä välittämisen kanssa, joka kuitenkin on yhteiskunnan tärkein tehtävä. Meidän kaikien näkökulmasta pikavipeissä ei ole mitään järkeä. Jos ei selviä vuokrastaan voi mennä hakemaan toimeentulotukea. Jos henkilö ottaa pikavipin ja maksaa vuokransa, mutta ei selviä pikavipistä+korosta niin meidän veronmaksajien maksettavaksi tulee vuokran lisäksi myös korko. Nyt ollaan säätelemässä pikalainoja aiempaa tiukemmin. Saa nähdä vähentääkö se noita pikavippeihin liittyviä epäsosiaalisia piirteitä. Itse olisin kokoomuslaiselta aatepohjalta valmis kieltämään moiset vipit kokonaan.

  26. Saul Schubak sanoo:

    Vai että korot on syntiä, juutalaiset on karkoitettava ja teillä on mukamas kokoomuslaiset arvot?

    Tässä on ote peruskurssitason taloustieteestä hintasäännöstelyä vastaan:
    ”You can imagine what these rent caps did. In a market, high prices serve as a signal to producers that demand has increased, and every businessman lives to find an unsatisfied demand. This is where the lure of positive economic profits lie. High prices act as a magnet to bring more supply to a market, and that extra supply competes with the existing supply to help drive prices down to an equilibrium. High rent prices are a signal, telling prospective builders where their product is most needed. This is what Adam Smith was talking about when he coined the metaphor ”the invisible hand”, guiding the behavior of consumers and producers.

    Rent control removes the economic signal that buildings are in demand in New York. For this reason, providers of apartment houses have no incentive to build new apartments. So, we still have lots of workers flocking to the city, all the apartments are full, and nobody has an incentive to build new ones because the prices are controlled. This does nothing to alleviate the shortage of apartments. It just means that instead of apartments being rationed by price, they are rationed by some other method – maybe ”first-come, first-served”, but more likely some other method. These other methods are what we know as the ”underground economy”, which is otherwise referred to as a ”black market”.” https://www.e-education.psu.edu/ebf200up/node/161

  27. Jyrki sanoo:

    Väitätkö Saul, ettei pikavipit aiheuta isoja kuluja yhteiskunnalle? Varmasti hyvä bisnes, mutta iso osa suorista ja epäsuorista kustannuksista jää veronmaksajille.

    Tähän liittyy toki myös yksilönvapaus. Mikset Saul vapaiden markkinoiden puolestapuhujana puhu esimerkiksi viinan ja huumeiden vapaan myynnin puolesta? Kuluttajat haluavat näitä. Eikö olisi kaikkien etujen mukaista antaa markkinoiden tyydyttää kuluttajien tarve, niin kuin pikavippien osalta?

    On tyystiin eri asia ottaa lainaa pikavippiyritykseltä vrt. vaikka oma veljesi, tai kaveri. Jälkimmäiset eivät vaadi moninkertasia perintäkuluja verrattuna velkaan eivätkä haasta oikeuteen jos takaisinmaksua ei kuulu. Kukahan maksaa oikeudenkäyntikulut oikeuteen menevien osalta? Monikohan nuori on ajautunut syrjäytymisen syöksykierteeseen tyhmyyksissä otettujen pikavippien takia. Työnteko tuskin kiinnostaa niin paljoa jos palkasta menee suurin osa jonkun tuhansiksi euroiksi paisuneen juhlimisvipin maksamiseen.

    1. Saul Schubak sanoo:

      ”Väitätkö Saul, ettei pikavipit aiheuta isoja kuluja yhteiskunnalle?”

      -En väittänyt. Sinä ilmeisesti haluaisit väittää että ne aiheuttavat. Voitko perustella kantaasi jotenkin niin siitä olisi helpompi keskustella?

      ”Mikset Saul vapaiden markkinoiden puolestapuhujana puhu esimerkiksi viinan ja huumeiden vapaan myynnin puolesta?”

      -Niin tai miksi en puhu kameleista? No varmaankin siksi että tämä teksti käsitteli pikavippejä. Kannatan kyllä myös kaikkia muita yksilönvapauksia. Esim viinaa voisi mun puolesta aivan hyvin myydä alkon ulkopuolellakin

      ”Monikohan nuori on ajautunut syrjäytymisen syöksykierteeseen tyhmyyksissä otettujen pikavippien takia.”

      – Tuskin monikaan ajautunut mihinkään kierteisiin juuri pikavippien takia.

      ”Työnteko tuskin kiinnostaa niin paljoa jos palkasta menee suurin osa jonkun tuhansiksi euroiksi paisuneen juhlimisvipin maksamiseen.”

      -Moni kaveri on juhlinut monella tonnilla liikaa tai hävinnyt uhkapeleissä velalla. Maksaessaan velkaa takaisin ja tehdessään töitä nämä kaverit ovat oppineet ottamaan vastuuta valinnoistaan. Jollei siihen kykene, ajautuu vaikeuksiin ihan ilman pikavippejäkin

  28. Markku Hänninen sanoo:

    En näe mitään kukkahattuilua siinä että yhteiskunta poistaa/säätelee haitallisia toimintoja lainvoimalla.

    Haluaisin ottaa kantaa tällä argumentilla ja muutamalla perustelulla.

    Aidot hyötyjät. Ne ovat pikavippifirman omistajat, varmastikin kokoomuksen äänestäjiä joka tapauksessa. Eli omien asiallahan tässä ollaan. Pikavipit on erittäin hyvää bisnestä ko. firmojen omistajille.

    Pikavipin käyttäjäkö olisi myös hyötyjä? Tuskin, tai hyvin harvassa tapauksessa. Ongelman muodostaa juuri pikavippien keskittyminen ihmisille joiden talous on kaikkein heikoin. Mihin tarvitsee pikavippiä jos on maksuaikakortti tai luottokortti? Toinen ongelma on pikavippien käyttötapa joka yleensä on ns. väärät asiat eli hyödytön/holtiton/tarpeeton kulutus. Tähän vastauksena ilmeisesti oli ns. henkilökohtainen vastuu, mutta kysyn mitkä on ne positiiviset/hyötyseuraukset yhteiskunnalle jotta voidaan perustella pikavippien haitat? Ennen pikavippejäkään, suomalaiset eivät kuolleet nälkään, ”janoon” tai lääkkeiden puutteeseen.

    Ymmärtäisin tämän jos lainat menisi oikeasti pääasiassa johonkin erittäin tarpeelliseen, vaikka lenkkikenkien ostoon että voi harrastaa liikuntaa, mutta tämä lienee järkyttävä vähemmistö. Yleensä rahat menee kaljotteluun tai muuhun vastaavaan kulutukseen joka ei missään tapauksessa ole järkevää taloustoimintaa jos sitä tehdään yli olemassaolevien varojen. Miten tähän kannustaminen on järkevää? Halutaan opettaa ihmisiä kantapäänkautta oikein siihen avustaen?

    Kulutusluotot sinäänsä ovat aina olleet mahdollisia isommissa määrin ja silloin pankit kartoittavat riskiä ja näitä luottoja yleensä käytetään sitten tavaroiden, auton tai vastaavan ostamiseen. Tämä kuitenkin eroaa valtavasti siten, että huomenna sinulla on edelleen se telkkari, kun taas kalja kustaan aamulla pönttöön.

    Summa summarum. Talouden kannalta järkevästi pikavippiä käyttävien määrä vipin ottajista on pieni prosentti. Päähyötyjät ovat pikavippifirmojen omistajat, jotka ovat käyttäjiin verrattuna vielä pienempi prosentti. Haittana taas lukemattomat ihmiset jotka käyttävät pikavippejä holtittomasti talouden kannalta täysin tarpeettomiin tuotteisiin/palveluihin eläen yli varojen.

    Miksi tämä yhtälö kannattaisi yhteiskunnan kannalta, miksi meidän tulisi tälläistä sallia tai kannustaa? Perustelut ovat juuri se yksilönvapaus, yrittämisen kannustaminen ja ylipätäään kieltojen välttäminen jos mahdollista. Nämä ovat järkiperusteluja mutta mielestäni eivät yliaja sitä haittaa jota pikavipit bisneksenä tuottavat ihmisille, ja sitä kautta ne tulee kieltää tai rajoittaa rankalla kädellä, kuten yhteiskunta rajoittaa ja säätelee monia muitakin yksilönvapauksia tai yritystoimintamalleja.

  29. Saul Schubak sanoo:

    ”Aidot hyötyjät. Ne ovat pikavippifirman omistajat”

    -Varmasti myös he. Harva lähtee harjoittamaan liiketoimintaa omaa hyötyään vastoin

    ”varmastikin kokoomuksen äänestäjiä joka tapauksessa. Eli omien asiallahan tässä ollaan.”

    -Pikavippifirmojen omistajat eivät liene niin iso äänestysmassa että olisi kovin älullistä olettaa heidän vaikuttavan äänestäjinä kenenkään mielipiteenmuodostukseen

    ”Mihin tarvitsee pikavippiä jos on maksuaikakortti tai luottokortti?”

    – Jos ei tarvetta olisi, ei olisi koko palveluakaan, jota kieltää

    ”Toinen ongelma on pikavippien käyttötapa joka yleensä on ns. väärät asiat eli hyödytön/holtiton/tarpeeton kulutus.”

    – Ja tämä väite perustuu mihin? Kuka te olette kritisoimaan kenenkään kulutusvalintoja muutenkaan?

    ”Summa summarum. Talouden kannalta järkevästi pikavippiä käyttävien määrä vipin ottajista on pieni prosentti. Päähyötyjät ovat pikavippifirmojen omistajat, jotka ovat käyttäjiin verrattuna vielä pienempi prosentti.”

    – Väitteesi perustuu pelkkiin omiin ennakkoluuloihisi. Näistä asioista löytyisi myös rutkasti tutkimustietoa

    ”Miksi tämä yhtälö kannattaisi yhteiskunnan kannalta, miksi meidän tulisi tälläistä sallia tai kannustaa? ”

    – Yhteiskunta on abstrakti käsite jonka hyötyä ei voi mitata. Taloustieteessä puhutaan sen sijaan Paretotehokkuudesta. Ainoa tilanne jossa voidaan todeta yhteiskunnan hyötyneen on kun yksi tai useampi henkilö hyötyy, ja kaikki muut ovat vähintään yhtä hyvässä tilanteessa kuin ennenkin. Vapaassa kaupassa, kuten pikavipeissä sekä myyjä että ostaja kokevat hyötyvänsä, muuten kauppaa ei olisi syntynyt. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia ei ole, tai ei ainakaan tarvitse olla. Näin voimme varmuudella sanoa yhteiskunnan hyötyneen

    ”Nämä ovat järkiperusteluja mutta mielestäni eivät yliaja sitä haittaa jota pikavipit bisneksenä tuottavat ihmisille”

    – Mikä on se haitta jonka pikavipit tuottavat?

  30. Markku Hänninen sanoo:

    ”Jos ei tarvetta olisi, ei olisi koko palveluakaan, jota kieltää ”

    Niin, pointti oli että palvelu, eli kalliit pienluotot kohdistuvat taloudellisesti kaikkein heikoimpaan porukkaan ja kannustavat elämään yli varojen. Eikö olisi järkevämpää puuttua syihin kuin ruokkia oireita?

    ”Ja tämä väite perustuu mihin? Kuka te olette kritisoimaan kenenkään kulutusvalintoja muutenkaan?”

    Tässä kauppa ja teollisuusministeriön tutkimus. Heillä tuskin on mitään erityistä syytä olla puolueellinen asiassa.

    http://www.tem.fi/files/17018/Pikavippi.pdf

    Kyllähän me yhteiskuntana ohjataan aika paljonkin kulutusvalintoja. Verotetaan eri tavalla tuotteita, ohjataan kulutusta terveempään suuntaan. Miksi finanssiala pitäisi olla poikkeus? Ei minun pointtini ollut mikään yksittäinen tuote mikä olisi suuri vääryys vaan se idea että eletään tarpeettomasti yli omien varantojen. Jännää että yhteiskuntatasolla voitanee yleisesti hyväksyä että olisi hienoa jos elettäisiin ilman velkaa ja paheksutaan kreikan velkakriisiä. Sitten käännytään ympäri ja jaetaan pikavippejä pienituloisille, jotta voidaan ostaa enempi tai vähempi tarpeettomia esineitä/palveluita/asioita yli omien varojen.

    ”Väitteesi perustuu pelkkiin omiin ennakkoluuloihisi. Näistä asioista löytyisi myös rutkasti tutkimustietoa”

    Lue ylläoleva tutkimus. Sen jälkeen mieti kuinka moni vastaaja joka vastasi että ”ostin ruokaa pikavipillä” käytti budjettinsa aikaisemmin johonkin turhaan ja osti sitten ruokaa pikavipillä. Sen lisäksi tuolta löytyi reilu lauma ihmisiä mitkä ostivat pikavipillä suoraan enempi tai vähempi tarpeetonta ja totesivat sen suoraan vastauksessa.

    ”Vapaassa kaupassa, kuten pikavipeissä sekä myyjä että ostaja kokevat hyötyvänsä, muuten kauppaa ei olisi syntynyt. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia ei ole, tai ei ainakaan tarvitse olla.”

    Tähän perusteluun voisi upottaa aika monta asiaa pikavipin tilalle ja perustella aika montaa asiaa jonka takana kovin moni terve ja järkevä ihminen ei seisoisi. Täten se ei ole kovin hyvä perustelu.

    ”Mikä on se haitta jonka pikavipit tuottavat?”

    Kulutuksen ja luototuksen ilmapiiri joka kasvaessaan aiheuttaa epäterveen taloudentilan ensin yksilöille ja sen jälkeen vaikuttaa myös yhteiskunnallsesti. En tiedä hirveän montaa tilannetta joka olisi päättynyt hyvin kun merkittävä määrä tekee taloudellisesti epäjärkevää luototusta. Yhdysvaltojen subprime-kriisissä on esimerkiksi ollut samoja elementtejä mukana, joskin rahamäärät ovat olleet huomattavasti massivisempia.

    En itse ole niinkään pieniä kulutusluottoja vastaan, olen tekstiviestillä tilattavaa heräterahaa vastaan.

  31. Ei mene näin. sanoo:

    Siis nehän kielletään sen takia että ne lisää ihmisten konkursseja ja velkaantumista ja ihmiset joutuu leipäjonoon. Minkä ne tekee voittoa paris millissä niin valtio tekee tappioo kymmenissä milleis, kun ihmiset päätyy velkakierteeseen. Että vähän pettynyt olen kokoomusnuoriin, kun luulisi tietävän rakentavan talous ajattelun eikä tällästä USAn laissez-faire sontaa.

    Ei se että ollaanko tyhmiä vai ei vaan se että saatetaanko kiusaukseen tehdä vääriä valintoja..
    Jos joku tulis tyrkyttää sulle aina käsiaseen kouraan aina kun sulta palaa hermo kännissä, niin olisit jo ajat sitten päätyny vankilaan ja niin olisin minäkin tai se että metro asemien seinät olisi täynnä 500 euron seteleitä ja jos otat niin linnaan..

    Tää on tällästä kahvit kerman päältä bisnestä.
    Ei sellasta vastuullista rakentavaa bisnestä josta tehdään rakentavaa voittoa win-win tilanteilla.
    Näissä tekee vaan eliitti tekee voittoa ja jos kaikki ajattelis näin ei olis kellää mitään…
    Eli marjat ei mene tasan jos joku tekee 2 millii voittoo ja kaikki muut tekee 200 millii tappioo..
    Kokoomusnuoret on nyt kyllä vähän aate huumassa eikä ajattele selkeästi logiikalla kuin emo puolueensa.
    Jättäkää nää jutut niille ekonomeille ja lakatkaa olemasta rasite ja ankkuri Kokoomukselle, kiitos.

  32. tapsa sanoo:

    Olen normaali työssäkäyvä perheellinen isä. Useamman kerran on tullut eteeni yllättäviä menoja esim. 1 viikko ennen palkkapäivää. Joskus on ollut tarve ostaa pesukone, joskus erikoistarjouksesta lentoliput. Tarve on tullut hetkellä, jolloin ei ole ollut rahaa ja luottokortti ollut tapissaan… Vaihtoehto1. jätä ostamatta, vaihtoehto2. lainaa anopilta (ja kuuntele vuosikaudet kommentteja) vaihtoehto3. ota lainaa vippiyhtiöltä… Jos muutaman sadan lainasta joutuu maksamaan esim 50€ kuluja muutaman viikon päästä – se on saavutetun hyödyn kustannus. Vuosikorkon miettiminen pitäisi ajatella ennenminkin niin, että vuoden aikana lainatun ja takaisinmaksetun välinen ero. Nyt se olisi esim (450/400) = 1,125 eli 12,5%! Kuluineen ja rahat heti tilillä. Aivan mahtava palvelu! Pitää vain muistaa, että se on sitten maksettava ja tajuttava se KULUTTAJAN VASTUU, joka nyt kukkahattu päässä usein unohdetaan. (Tätähän me nyt kreikkalaisille ym. toitotetaan, jos otat velkaa, pitää se maksaa). Vastuuttomuus ja epärehellisyys ovat ne, joka vievät ihmiset ongelmiin syvemmälle…
    Toisaalta tässä pikavippikeskustelussa hieman haiskahtaa muutaman poliitikon kytky esim. tuonne Finanssialan keskusliiton suuntaan. Hyvä business on saatava oligopolien pariin (pankit).

    1. Saul Schubak sanoo:

      Kiitos Tapsa! Täysjärkisin kommentti viikkoihin

  33. Minna sanoo:

    Ilo lukea välillä juttuja, joissa ei vain rutata pikavippejä!

  34. Barack Hamilton sanoo:

    Osaat kyllä uskomattoman hienosti vääristellä sanoja, väistellä argumentteja ja tarttua täysin epäolennaisiin asioihin. Olet siis ilmiselvästi kuin luotu politiikkaan! Pidin sinua aluksi vain hyvänä trollina, mutta nyt kaikki kommenttisi lukeneena on pakko uskoa sinun olevan tosissasi. On aivan uskomatonta, miten kaukana todellisuudesta Kokoomusnuorten varapresidentin mielipiteet voivatkaan olla. Toisaalta, mitä muuta voisi lintukodossa eläneeltä kokoomuslaiselta odottaakaan?

    Sinun tuntuu olevan äärimmäisen vaikea ymmärtää muiden kommentoijien perimmäistä pointtia tässä pikavippi-asiassa: itse mahdollisuus ottaa pikavippejä ei ole väärin, mutta yritysten törkeä jo valmiiksi maksuvaikeuksiin ajautuneiden ihmisten tilanteen hyväksikäyttö on. Samalla logiikalla esimerkiksi kaikille heroiininarkomaaneille voisi alkaa myymään heroiinia, onhan sekin kuluttajien tarpeiden tyydyttämistä. Kannattaisitko kyseistä ajatusta?

  35. T V V sanoo:

    Mahdollisuus ottaa pikavippejä ei ole väärin. Mahdollisuus verrata pikavippejä ei ole väärin. Mutta onneksi vippejä ei myönnetä luotto/maksukyvyttömille .

Vastaa käyttäjälle MokkarellaPeruuta vastaus